perjantai 8. heinäkuuta 2016

Robokai-hankkeella 1,5 miljoonan euron budjetti


Kainuun Robokai-hankkeessa on mukana ammattikorkeakoulun lisäsi ammattiopisto ja yritykset Biohit, Sartorius, Koneistamo ALM, Katera Steel, Suokone, Jetmasters ja Imagon. Hanke käynnistyi maaliskuussa 2016 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Robotteja, laitteita, varusteita ja ohjelmistoja hankitaan 1,2 miljoonalla eurolla. Uusissa oppimisympäristöissä voidaan tehdä erilaisia tuotetestauksia, tuotannollistamisen kehitystyötä, tuotekehitystyötä ja tuottavuusanalyysejä.

Aika paljon on metallitekniikan alaa ja rakennuspuolta mukana.  Hoiva-alan yrityksiä odotetaan myös mukaan, koska palvelurobotiikka on kovassa kasvussa.

Yritykset pääsevät  testaamaan robotiikan soveltuvuutta omaan toimintaansa ja opiskelijoille tarjoutuu harjoittelumahdollisuuksia yrityksissä.

- Vastaavan kokoista hanketta, joka näkyisi opiskelijoille, ei ammattikorkeakoulussa ole nähty vuosiin, kertoo opettaja Jarmo Happonen.

Koti-Kajaanin mukaan hankkeesta on oltu kiinnostuneita myös muissa kainuulaisissa yrityksissä, jotka kaikki pääsevät mukaan hankkeen erilaisiin koulutus- ja tutustumistapahtumiin.

Asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä projektipäällikkö Jarmo Happoseen.

Lähde: Koti-Kajaani 2. - 3.4.2016


maanantai 20. kesäkuuta 2016

Teollisuus 4.0 Jyvskylässä

Teollisuus 4.0 - Uudet toimintatavat ja tekniikat menestyksen avaimina

Tekniikka 2016 -messujen seminaariohjelma on valmistumassa hyvää vauhtia. CAD/CAM-yhdistys järjestää messuilla tiistaina 1.11.2016 iltapäivän seminaarin, joka on jatkoa yhdistyksen keväällä 2016 järjestämälle seminaarille.  


Teollisuus 4.0 on useissa Euroopan maissa hallitustason ohjelma, joka sisältyy uusiin direktiiveihin ja sen arkkitehtuuri on ISO-standardoinnin kohteena. 

Tilanne mahdollistaa paljon enemmän kuin osaamme vielä kuvitellakaan ja toisaalta uhkaa jättää meidät suomalaiset ulkopuolelle. 

Meiltä vaaditaankin teknologioiden rinnalla ryhdistäytymistä uusien ajatus- ja liiketoimintamallien kehittämiseen ja liittymiseen globaaliin kehitykseen - neroutta tehdä asioille epätavallisesti! 


Myös keskiviikolle 2.11. ja torstaille 3.11. on rakentumassa mielenkiintoinen ja tasokas ohjelma. Messuteemoista tulemme kuulemaan alansa osaajia, niin kokeneita konkareita kuin nuoria visionäärejä. 

Messukävijäksi voit rekisteröityä tästä linkistä.  
Näistä julkaistaan lisää tietoja myöhemmin.    
Laitoin päivämäärät kalenteriini. 


torstai 26. toukokuuta 2016

Barentsin kokoukset toukokuussa 2016

Toukokuisten Barentsin kokousten yhteydessä Kajaanissa järjestetään 30.5.2016 iltapäivällä avoin seminaari, johon puhujiksi ovat lupautuneet mm. liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Seminaari on avoin yleisölle, ilmoittautuminen seminaariin on käynnissä ke 25.5. saakka.

Barentsin kokoukset toukokuussa 2016

Kainuun liitto, Barentsin alueneuvoston ja aluekomitean nykyisenä puheenjohtajana, järjestää vuoden 2016 ensimmäisen alueneuvoston kokouksen ja aluekomitean kolmannen kokouksen Kajaanissa 30.–31.5.2016. Tapahtumien paikkana toimii Kongressi- ja Kulttuurikeskus Kaukametsä. Kokousvieraiden virallinen ohjelma alkaa maanantaiaamuna 30.5., jatkuen tiistai-iltapäivään.
Rinnakkain alueneuvoston ja aluekomitean kokousten kanssa järjestetään myös joitakin Barentsin työryhmien kokouksia ja korkeatasoinen seminaari koskien Barentsin yhteistyötä.

Seminaari "Barents Connection – Vital Co-Operation in Multiple Fields”

Seminaarissa on simultaanitulkkaus ja se on avoin yleisölle.

HUOM: Seminaari lähetetään myös suoratoistona verkossa, osoitteessa live.kao.fi. Lähetyksen puhe poimitaan suomeksi joko puhujalta tai tulkilta.

Aika: 30.5.2016 klo 13:00 – 15:30
Paikka: Kongressi- ja Kulttuurikeskus Kaukametsä, Kaukametsän Sali, Koskikatu 4A, Kajaani

Seminaarin ohjelma

Avaussanat
Kansanedustaja, Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja ja Barentsin alueneuvoston puheenjohtaja Timo Korhonen
Anne Berner, liikenne- ja viestintäministeri, liikenne- ja viestintäministeriö
Barentsin alueen liikenteen ja viestinnän tulevaisuudennäkymät
Paavo Lipponen, entinen pääministeri
Barentsin ja arktisen yhteistyön mahdollisuudet
Johan R Edelheim, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI)
Barentsin alueen matkailun kehittämisen visiot
Sergey Petrovitch, Venäjän ulkoministeriö, Barentsin virkamieskomitea CSO:n puheenjohtaja
Venäjän puheenjohtajuusohjelman tavoitteet Barentsin Euro-Arktisessa yhteistyössä     
Tomas Hallberg, kansainvälinen Barents-sihteeristö (IBS)
Barentsin yhteistyön kehittäminen
Yoshiaki Miwa, lähetystöneuvos, apulaisjohtaja, Japanin suurlähetystö
Japani ja Barentsin yhteistyö
Keskustelu                 
Seminaarin yhteenveto ja päätös
Pentti Malinen,
Kainuun maakuntajohtaja, Barents aluekomitean puheenjohtaja
Lisätietoja antaa: 
Pentti Malinen

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Kasvua Kainuuseen kasvuhakuisten yritysten kautta

Kasvu Kainuuseen on yrityksiä varten. Kainuun Etu lupaa kilpailukykyä klustereillaan ja tukee elinkeinoelämää hankkimalla alueelle investointeja. Tutustuin etelässä Invest in Finland -toimintaan, Kainuussa on oma Invest in Kainuu!

Boosteri tarkoittaa "Polkua yrittäjäksi". Ohjelma tarjoaa neuvontaa ja asiantuntijapalveluita yrittäjiksi aikoville. Hyvä niin.

Sotkamon kunnantalolla järjestettyyn tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä henkilöä: osa yrittäjiä, poliitikkoja, virkamiehiä ja suurehko joukkue Kainuun Edusta. Sotkamolehti kirjoittanee tilaisuudesta jutun paikallislehteen.

Kasvua Kainuuseen on toimialariippumaton. Hankkeen kohderyhmänä ovat kainuulaiset pk- ja mikroyritykset. Esittelyissä vyörytettiin suuria lukuja osallistujista. Sotkamon tilaisuuteen osallistui arvioni mukaan pieni joukko yrittäjiä.

Kainuun Etu lupaa liiketoiminnan kehittämistä Kainuussa, Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkkejä toimenpiteistä ja asiantuntijapalveluista ovat:
  • markkinatutkimukset
  • rahoituskanavien löytäminen
  • vienti- ja myyntirengastoiminta
  • yritysjuridiikan ja talouspalvelut
  • johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen
KE lupaa ohjelmalehtisissiään sekä liiketoiminnan tulokseen että työelämän  laadun parannusta. Paljon on pelissä, lupaukset eivät ole vähäisiä. Olin aistivani pientä nurinaa. Toimenpiteiden painopiste suuntautuu Kajaaniin (kulttuuri) ja Kuhmoon (puunjalostus). Sotkamon matkailu on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Yritysten, ELY-keskusten väliin on Suomessa luotu alueellisia organisaatioita, joiden tehtävänä on "helpottaa" rahoituksen hankkimista ja purkaa kehittämistarjonnan kirjoa.

Uhkana on, että yritykset etääntyvät palveluviidakossa sekä asiakkaistaan, että välttämättömistä sidosryhmistään. Yritysten kehittäminen ja innovointi on vuosien saatossa muuttunut entistä byrokraattisemmaksi ja virkamiesvetoisemmaksi.

Kasvua Kainuuseen Kainuun Edun konseptilla

Osallistuin tänään Kainuun Edun järjestämään Kasvua Kainuuseen -esittelyyn Sotkamon kunnantalolla kello 08.30 - 11.00. Vuokatin Aatelin johtaja Markku Laanti piti mielenkiintoisen esitelmän matkailuyrityksensä digitalisaatiosta.

Venäjän heikentyneen taloustilanteen takia kasvua on haettava muualta. Aasia on kiinnostuksen kohteena ja vuokatinaatelilla on toimivat japanin- ja kiinankieliset verkkosivut.

Aateli tuottaa omaa sisältöä verkkoon. Yrityksen käytössä on kaksi nelikopteria, joilla kuvataan yrityksen ja alueen palvelutarjontaa ilmasta käsin. 
Vuokatin Aateli tarjoaa laadukasta majoitusta Vuokatin parhailla paikoilla. Löydät varmasti tarpeisiisi sopivan majoitusvaihtoehdon 23 kohteen valikoimastamme, joiden pinta-alat vaihtelevat 21 neliön sviiteistä aina 350 neliön huviloihin.

Vuokatin alueen monipuoliset harrastusmahdollisuudet sijaitsevat loma-asuntojemme välittömässä läheisyydessä:
  • Rinteet 0 - 140 m 
  • Hissit 10 - 200 m 
  • Maastohiihtoladut 0 - 200 m 
  • Lumilautatunneli 100 - 300 m 
  • Angry Birds Activity Park 1 km
  •  Kauppakeskus 200 - 400 m
  •  Rinneautoilurata 100 - 300 m 
  • Skate Park 100 - 300 m 
  • Snowpolis ja jäähalli 1 km 
  • Hesburger 100 - 300 m 
  • Katinkullan kylpylä ja golfkenttä 3 km 
  • Vuokattikeskus: hiihtoputki, kaupat, pizzeria 1 km 
  • Vuokattihalli: sisäpelikentät, uimahalli 1 km 
  • Urheiluopisto: tennis- ja urheilukentät 1 km 
  • Sotkamon keskustan monipuoliset palvelut 7 km 
Tervetuloa viettämään unelmiesi loma Vuokatissa!

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi



Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi onnistui mainiosti!


Biotaloudesta kestävän kehityksen työpaikkoja, Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi pidettiin maanantaina 25.4.2016 Kajaanin Kaukametsässä.

www.kuiskintaa.fi kirjoittaa Kainuun tulevaisuudesta. Onnistumisesta rohkenen tässä vaiheessa sanoa, että Kaukametsän sali oli viimeistä penkkiä myöden täynnä. Puhujat esittelivät slidinsa ja kansalaiset vaikenivat. Muutama henkilö kommentoi virkansa puolesta.

Biotaloutta tuodaan Kainuuseen yläkäsitteiden kyydittämänä, ylhäältä alas viestittäen. Tavoitteena on ulkopuolisten toimijoiden ja sijoittajien houkutteleminen alueelle. Hyvä niin, jos strategia menee putkeen.

Aikaikkuna on riittävän pitkä, joten hankkeiden rakentajilla on aikaa viidestä kymmeneen vuoteen. Visioiden ja strategioiden täytteenä oli myös konkretiaa: St1 biofuels, sahateollisuus ja arktiset maut.

Professori Dahl, Aalto yliopisto, neuvoa "pieni on kaunista biotaloudessa" pidän mielessäni, koska toista Äänekosken kokoista hanketta tuskin nähdään maassamme ennen kuin olemme nähneet tuloksia. Sellutehtaita on rakennettu pitkän aikaa ja liitännäiselinkeinoista on saatava mustaa valkoisella.

Talvivaarasta ei bioliuotuksesta huolimatta puhuttu sanaakaan.


Lähde: Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi 25.4.2016 esitelmät

torstai 22. lokakuuta 2015

Demokratia ja Globaalitalous

DEMOKRATIA JA GLOBAALI TALOUS
Ma 2.11. klo 13.00–16.30

 
Suomen ja Ruotsin talouksilla on paljon yhteistä, mutta ne myös poikkeavat toisistaan. 1990-luvulla eri puolilla Eurooppaa tapahtui poliittisia muutoksia, joilla oli vaikutuksia myös Suomen ja Ruotsin kehitykseen. 
 
Talouden laskusuhdanne 1990-luvulla, liittyminen EU:hun sekä hyvinvointiyhteiskuntamalliemme rahoittamiseen liittyvät haasteet 2010-luvulla ovat muuttaneet Suomen ja Ruotsin talouksien toimintaedellytyksiä. 
 
Myös maidemme kilpailukyvyn lähtökohdat ovat erilaisia; Suomella on tällä hetkellä suuria taloudellisia haasteita – onko tällä seurauksia demokratian kehityksellemme? 
 
Miten Suomi ja Ruotsi ovat kehittyneet globaalissa maailmantaloudessa ja miten pääoman vapaa liikkuvuus, internet sekä kansainväliset sopimukset ovat vaikuttaneet demokratioihimme?

Kun useat maat ovat taloudellisesti menestyksekkäitä, mutta noudattavat demokratian periaatteita eri tavoilla, voidaan myös kysyä, miten demokratia toimii tilanteessa, jossa markkinatalous toimii demokratiasta riippumatta? 
 
Minkälaisia haasteita globaali talous asettaa hyvinvointiyhteiskunnillemme ja demokratiakehityksellemme?

Seminaarin moderaattori: professori Henrik Meinander, Helsingin yliopisto

OHJELMA

13.00 Tervetuloa
Gunvor Kronman, toimitusjohtaja, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Henrik Meinander, professori, Helsingin yliopisto sekä  Demokratian voimavirrat  -hankkeen johtaja
 
13.15 Key note/Suomi: Toimialat globalisoituvassa maailmassa
Jari Ojala, professori, Jyväskylän yliopisto, Demokratian voimavirrat -hanke
 
Key note/Ruotsi: Ruotsi kansalaisliikkeiden demokratian ja EU-byrokratian välimaastossa
Kjell Östberg, professori, Södertörns högskola, Demokratian voimavirrat -hanke
 
Key note/Suomi: Suomi – odotuksien ja todellisuuden välinen kuilu
Juhana Vartiainen, kansanedustaja, Suomen eduskunta, entinen ylijohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
 
Key note/Ruotsi: Globalisaatio ja yhteiskunnallisten erojen lisääntyminen: tapaus Ruotsi!
Lars Magnusson, taloushistorian professori, Uppsala universitet
 
14.35 Tauko, kahvitarjoilu
 
14.50 Paneelikeskustelu
Keskustelussa mukana:
 
Tuula Haatainen, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja
Lars Magnusson,taloushistorian professori, Uppsala universitet
Juhana Vartiainen, kansanedustaja, Suomen eduskunta, entinen ylijohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Kjell Östberg, professori, Södertörns högskola, Demokratian voimavirrat –hanke

16:20 Päätössanat
16:30 Vastaanotto
 
Osallistuminen on maksutonta, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista viimeistään keskiviikkona 28.10.
Kielet: Suomi, ruotsi. Simultaanitulkkaus.
Järjestäjät: Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Demokratian voimavirrat -hanke, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
Lisätiedot: ohjelmakoordinaattori Jonna Similä, jonna.simila@hanaholmen.fi, 0406495454

torstai 1. lokakuuta 2015

Fonectan Mika Maki korostaa hakusanojen laatua

Hakusanojen valinnassa pätee sääntö "Parempi muutama hyvä kuin tuhat huonoa". Fonectalla web-analyytikkona työskentelevä Mika Mäki antaa näppärät ohjeet toimivien avainsanojen määrittelyyn.

Mikan opit soveltuvat kaikkiin palveluihin – kuten Googleen tai Fonecta.fihin – joissa käytetään avainsanoihin perustuvaa hakutoimintoa.


Mika rohkaisee ryhtymään tuumasta toimeen, sillä hakusanojen määrittely ei ole rakettitiedettä: niitä ei tarvitse varsinaisesti itse keksiä, sillä ne löytyvät suoraan omasta yrityksestä, sen tuotteista ja palveluista.

Toki juuri oikeiden avainsanojen valinta vaatii pohdintaa ja niiden loogisuutta kannattaa testata kaverilla.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Norwegian vie moneen paikkaan

PhotoScan_europe

Euroopan valloittamisen esteenä eivät ole yhteyksien puutteet tai lentojen vähäisyys Suomesta kohdemaihin. Ongelmat löytyvät edelleen tuotteista ja palveluista, joita ei ole viritetty eurooppalaisten tarpeisiin.  Myyntiin ja markkinointiin ei panosteta riittävästi.

Startupit ovat kovasti esillä, mutta nopeimmat kasvumahdollisuudet löytyvät etabloituneista pk-yrityksistä, joilla on vientiin kelpaavia tuotteita. Panostakamme nihin. Kanavat on saatava kuntoon. Maamme pk-yritysten tuotteista tiedetään aivan liian vähän.

Olemme hyviä investointihyödykkeissä, joita voisimme viedä laajemmille markkinoille. Kulttuurimme on kuitnekin suosinut alihankintaa ja omien vientituotteiden kehittäminen on jäänyt puolitiehen.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Sosiaalinen media säästää bensaa ja hermoja

DSC02101_stitch

Matkailu avartaa, mutta uuden oppiminen onnistuu nykyään kätevästi verkossa. Some-sovellukset ovat palveluille kasvava markkinointikanava. Netissä käytävät keskustelut ovat tärkeässä roolissa, koska siellä leviää hyvä ja huono sana nopeasti.

Internetistä löytyy täsmälääkkeitä pk-yritysten kustannuspaineiden hallintaan. Papereiden postitus ja faksaaminen on vähentynyt murto-osaan entisestä.   Nettipalvelut vapauttavat aikaa varsinaiseen työhön. Asioiden hoito onnistuu konttorilta, kotoa, mökiltä tai mistä tahansa ajasta ja paikasta riippumatta. Ilman nettiä olisi yhä useamman vaikea toimia.

Joukkorahoitus

Tavallisten kansalaisten mahdollisuudet rahoittaa uusia yrityksiä ovat lisääntyneet internetissä toimivien joukkorahoitusyhtiöiden kautta.

Yritysten perustamiseen tarvitaan entistä pienempiä summia. Riskejään hajauttavien bisnesenkeleiden keskimääräiset sijoitukset ovat nekin viime vuosina pienentyneet. 

Joukkorahoituksesta on tullut vaihtoehto perinteisille pörssisijoittamiselle. Alle 100 000 euron osakeanteja saa järjestää vapaasti, mutta suuremmissa anneissa yrityksen on tehtävä antiesite Finanssivalvonnalle.

Joukkorahoittajat ovat tavallisia kansalaisia, joilla ei ole suuria rahasäkkejä ullakolla samalla tavoin kuin perinteisillä pääomasijoittajilla. Joukkorahoituksen laajuudesta ei ole tarkkaa kuvaa: Finanssivalvonta ei tilastoi alle 100 000 euron sijoituksia, joissa ei edellytetä osakeantiesitettä.

Yhdysvalloissa on tullut tunnetuksi Kickstarter-niminen sivusto. Siellä yritykset esittelevät tuotteitaan ja pyytävät yleisöltä lahjoituksia tai ennakko-ostoja, mutta todellista joukkorahoitusta on se, että rahaa sijoitetaan yritykseen ja sitä vastaan saadaan osakkeita.

Vapaita sijoituskierroksia saa järjestää myös siinä tapauksessa , että yritys pitää potentiaalisten sijoittajien määrän alle sadassa yhtä EU-maata kohden.

Tyypillinen joukkorahoittaja ei halua osallistua yrityksen toimintaan. Hän seuraa sijoituksensa kehitystä mieluummin kotona tabletiltaan.

Mitä muuta?

Yhä useammat yritykset tekevät tietoisesti ja tavoitteellisesti hankkeitaan tunnetuksi sosiaalisessa mediassa matka- ja puhelinkustannuksia samalla säästäen; Skypessä puhuminen on ilmaista. Nettineuvonta tulee edelleen korvaamaan puhelinpalvelua ja on entistä henkilökohtaisempaa, koska vuorovaikutuksessa on mahdollisuus perehtyä rauhassa palvelutapahtuman taustatietoihin.

Internet on muuttanut palvelujen myynnin ja tuottamisen maailmanlaajuiseksi. Palvelujen ostajat voivat hakea parasta osaamista eri puolilta maailmaa. Ostaja viettää kenties muutaman tunnin verkossa ja käy sen välityksellä hankintaneuvottelut. Sopimuksen tekeminen onnistuu myös sähköisessä toimintaympäristössä; ei ole enää pakko tavata naamatusten.

Ensimmäisenä uudet työvälineet käyttöönsä ottava saa uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Netistä yrittäjä löytää vaivattomasti monenlaisia toimijoita, työkaluja ja menestyskonsepteja, silti kaikki verkkohankkeet eivät välttämättä pane kassakonetta kilisemään.

Kaikilla ei ole aikaa hengailla virtuaalisissa maailmoissa tai sosiaalisissa ympäristöissä.

Lähde: Yrittäjät 4/2012, Internet-Uutiset