Tuntematon potilas

Uudella koneella Windows Live Writer

2012-01-26T19:59:00.003+02:00

Asensin Samsung RFS11 WLW, jolla tuotan suurimman osan blogeistani. Löysin myös Digital Voice Recorder VN-2100PC Driverin verkostoa. Pienet asiat ovat tärkeitä. Listaan niitä tähän harjoituskappaleeseen.

WaveLab 7 Steinberg-ohjelmisto ladattu
Photoshop
Videoeditointi
Tärkeitä päivityksiä ladattu
Zoom H2n ohjelma valmiina
Audacity
Joitakin rekisteröintejä

Kotilääkäri

2012-01-22T15:10:00.001+02:00

Kotilääkäri
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Kotilääkäri tulee kotiin 8 - 23. Hälytysvalmius 24 tuntia. Turvapuhelin asennetaan 56 euroalla.

Uskon vakaasti siihen, että tulevaisuudessa voimme auttaa lääkäreitä etäterveydenhoidon kehittämisessä.

Lääkärit ja terapeutit voivat tulla kotiin lankoja pitkin. Moni asia onnistuu tulevaisuudessa verkon kautta.

Diagnostiikan kehittäminen saa uutta potkua, kun opimme käyttämään tehokkaita mobiililaitteita nykyistä paremmin tiedon keruussa, oman elämäntyylin ja terveydentilan raportoinnissa.

Muutama rivi bioteknologiasta

2012-01-17T11:42:00.001+02:00

Halusin täydentää tietojani tamperelaisesta teknologiayrityksestä, jonka nousujohteinen kehitys johti konkurssiin ja lukuisten opettavien vaiheiden jälkeen kiinnalaisen Naton omistukseen.

Tampereelle perustettiin uuden milleniumin vaihteessa (1999) isoin odotuksin kovan luokan bioteknologiayritys Inion. Inion erikoistui korkealaatuisten biohajoavien tuotteiden tuotekehitykseen, valmistamiseen ja kaupallistamiseen.

Muutaman vuoden alkuponnistelujen jälkeen yritys listautui Lontoon pörssiin kovalla rytinällä. Yhtiö toteutti menestyksekkään listautumisen Lontoon pörssiin vuonna 2004, mutta poistui päälistalta vuonna 2009.

Miten kävi yritykselle listautumisen jälkeen? Bioyritysten näkymistä ja rahoitustarpeesta kirjoitti Talouselämä 25.11.2004.

Parin reippaan ja rahakkaan vuoden kuluttua yhtiö joutui antamaan tulosvaroituksen, kun osakkeiden kurssi oli pudonnut rajusti. Myyntituotteiden jakelustrategia arvioitiin toimimattomaksi. Kertooko OOB Merkurius asioista tietäville jotain?

Tapahtumat etenivät hyvän alun jälkeen kohti syveneviä ongelmia; yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja siirtyi syrjään. Inion hakeutui konkurssiin vuoden 2010 toukokuussa. Konkurssipesä kuitenkin jatkoi yhtiön liiketoimintaa ja järjesti strukturoidun huutokaupan yhtiön liiketoiminnan myymiseksi.

Kiinalainen Naton on ilmoittanut jatkavansa Inionin toimintaa. Johtaako tämä Inionin uuteen alkuun?

Verkosta poimittu Museoteknologiaa -kirjoittajan kommentti: "Mitä muuta voi odottaa yritykseltä, joka käyttää tärkeimpänä valmistustekniikkana ruiskuvalua, menetelmää joka testattiin Tampereen teknillisessä korkeakoulussa jo 1980-luvun alussa ja todettiin riittämättömäksi biohajoavien implanttien valmistamisessa."

Onko näin?

Huomioni kiinnittyy myös kommentti "Inion ei ole se yritys, missä alun perin biohajoavat implantit keksittiin".

Kuka? Mikä firma?

2012-01-15T13:59:00.001+02:00

Jarmo, Lupasin sinulle linkin blogiin / blogeihin, joissa RKO = rannekvanavaoireyhtymää on käsitelty.

Laiton kuvaksi "Elämän virtoja" kirjan kannen. Emeritusprofessori Heikki Langin "Kliinisen neurofysiologian vaiheet Suomessa" inspiroi tämänpäiväseen "Aaamua"-keskusteluun Qaikussa.

DIE ZEIT viittaus ohjaa ajatteluani aikoihin, jolloin kauppasin EEG-, EMG- ja Ultraäänitutkimuslaitteita ja -järjestelmiä Suomen johtaville tutkijoille.

RKO-blogien (FI, EN, SE) käynnistyi syyskuussa 2007, mutta keskseytyi muutamaksi vuodeksi.

Tavoitteenamme on luoda keskustelevampi asiantuntijafoorumi, joka houkuttelee käyttäjiä, tutkijoita, asiantuntijoita, neurofysiologeja, ortopedeja, fysioterapeutteja ja alan kaupallisia toimijoita mukaan keskusteluun.

Yritän inspiroitua raikkaaseen ja uuteen ajatteluun, kirjoittamiseen ja aihepiirin kuvaamiseen, että kiireisen käden neurologiasta kiinnostuneet innostuvat kirjoittamaan ja kommentoimaan.

Lääkäripäivät 2012 ja sosiaalia media

2012-01-11T18:37:00.000+02:00

Kuuntelin ja katselin telkkarista lääkäreiden kommentteja sosiaalisen median hyödyntämisestä osana potilas-lääkäri-suhdetta.

Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat varovaisen myönteisesti Facbookin käyttöön.

Eräs haastatelluista totesi, että hänen mielestä rajoitetun profiilin jakaminen on mahdollista.

Yleisluonteiseen keskusteluun ammattilaiset lähtevät mieluummin ammattiinsa rajatuilla sivuilla.

He eivät halua heittäytyä hallitsemattomaan avoimuuteen.

Ymmärrän kannanoton. Asiantuntijat eivät halua tulla väärin ymmärretyiksi.

Potentiaalisten potilaiden hätiköidyt tulkinnat voivat johtaa virheellisiin ratkaisuihin. Ammattilaisilla on suuri vastuu siitä, mitä sanovat.

Mobiiliuudella ei ole suurta merkitystä: tärkeintä on, että kannanotot ovat sellaisia, että niiden takana voi seistä. Hyvä niin!

Mediracer ja Williams Medical Supplies Iso-Britanniassa

2012-01-05T18:35:00.000+02:00

5.1.2012 Julkaisuvapaa

Mediracer NCS- järjestelmä ainoana suomalaisena tuotteena Williams Medical Suppliesin jakeluverkostoon Iso-Britanniassa

Oululainen Mediracer Oy on allekirjoittanut määräaikaisen yksinoikeudellisen jälleenmyyntisopimuksen Williams Medical Supplies Ltd:n kanssa Mediracer NCS -järjestelmän jakelusta Iso-Britannian perusterveydenhuoltoon. Williams Medical Supplies hyväksyi ainoana suomalaisena tuotteena Mediracer NCS –järjestelmän jakeluverkostoonsa.

Tällä hetkellä Mediracer NCS -järjestelmän avulla voidaan tutkia potilaita, joilla epäillään rannekanavaoireyhtymää. Mediracer NCS -järjestelmä tarjoaa perusterveydenhuollolle mahdollisuuden potilaiden kokonaisdiagnostiikkaan ja tähän liittyen myös huomattavat kustannussäästöt.

Mediracer Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Pasi Karsikas ennustaa huomattavaa myynnin kasvua yhtiön tämän hetkiseen noin 50 järjestelmän käyttäjäkuntaan. “Olemme arvioineet markkinan kooksi vähintäänkin 600 järjestelmää eli olemme vasta alkumetreillä.
Tämä jakelijasopimus vahvistaa Mediracer Oy:n asemaa Iso-Britanniassa entisestään, sillä Williams Medical Suppliesin asiakkaina on noin 9,000 Iso-Britannian 10,500 perusterveydenhuollon praktiikasta.”

Mediracerin toimitusjohtajan Veijo Lesosen mielestä päätös yhteistyöstä Williamsin kanssa oli helppo useista eri syistä ”He ovat alan markkinajohtaja, heillä on erinomainen asiakaspalvelu ja -tuki, sekä heidän markkinointikoneistonsa on ylivoimainen – odotuksemme ovat siis korkealla”.

“Rannekanavaoireyhtymää esiintyy 3-5% väestöstä ja on esitetty arvioita, että jopa 15% väestöstä pitäisi tutkia tämän vaivan vuoksi. Rannekanavaoireyhtymä esiintyy yleensä 45-60 vuoden iässä. Mediracer NCS tarjoaa nopean ja luotettavan neurofysiologisen arvion potilaan tilasta. Erityisen ylpeitä olemme mahdollisuudesta tarjota erikoislääkärin lausunnot terveyskeskuksiin jopa minuuteissa ainutlaatuisen lausuntopalvelumme kautta. Tällä tavoin potilaat voidaan hoitaa lähellä kotiaan ja päästään huomattaviin kustannussäästöihin (tutkimukset, matkat, sairauslomat)” Lesonen jatkaa.

Williams Medical Suppliesin toimitusjohtaja Steve Dunn toivottaa yhteistyön tervetulleeksi ja varoittaa, että jakelijoilla on edessään myrskyisät ajat jos he eivät kykene tehostamaan jakeluverkostoaan. “Meillä on iso markkinaosuus tuottoisalla perusterveydenhuollon markkina-alueella, mutta haluamme vahvistaa asemaamme auttaaksemme jakelijoita ja valmistajia – kuten Mediracer Oy – lisäämään kaupankäyntiään. Tarjoamalla avaintuotteitaan yksinoikeudella Williamsille, yhtiöt hyötyvät verrattomasta markkinaosuudestamme ja markkinatuestamme”.

Mediracer NCS on tällä hetkellä ainoa markkinoilla oleva laitteisto, jolla diagnostiikka voidaan tehdä luotettavan objektiivisesti perusterveydenhuollossa. Mediracer NCS -järjestelmän käytöllä potilaan neurofysiologiset tutkimuskulut putoavat Iso-Britanniassa jopa £200 potilaalta, niiden ollessa korkeimmillaan £270 erikoissairaanhoidossa, kun ne voidaan Mediracer NCS laitteiston avulla tuottaa niinkin edullisesti kuin £70 perusterveydenhuollossa.

Lisätietoja:
Mediracer, toimitusjohtaja Veijo Lesonen
veijo.lesonen@mediracer.com
+358405535917
www.mediracer.com

Williams Medical Supplies Ltd, Managing Director Steve Dunn
steve.dunn@wms.co.uk
www.wms.co.uk

Mediracer Oy on lääketieteen teknologiayhtiö, joka keskittyy ääreishermoston Point of Care -tutkimuslaitteiden kehittämiseen. Mediracer Oy perustettiin vuonna 2002 tuotteistamaan EMG Laboratoriot Oy:n erikoislääkäreiden rannekanavaoireyhtymän diagnosointiin kehittämää innovaatiota. Mediracer CTS Test Device sai CE-hyväksynnän helmikuussa 2005 ja se on jo laajalti käytössä suomalaisessa ja eurooppalaisessa terveydenhuollossa.

Mediracer NCS -järjestelmällä voidaan tutkia myös muita hermopinteitä ja Mediracer Oy on tuomassa uuden option vuoden 2012 alusta, jolla voidaan tutkia kyynärhermon pinnetiloja. Tutkimus tehdään kertakäyttöisillä pintaelektrodeilla ja tutkimustulosten perusteella voidaan määrittää hermopinteen olemassaolo ja sen vaikeusaste.

www.mediracer.com
Head Invest Oy on suomalainen teollinen toimija. Mediracer Oy:n lisäksi konserniin kuuluvat elektroniikka-alan tuotantoautomaatioon keskittyvä JOT Automation Oy sekä pakokaasujen puhdistusratkaisuja valmistava Proventia Group Oy. Lisäksi yhtiö harjoittaa palvelutuotantoa osakkuus- ja tytäryritystensä Head Asset Management Oy:n ja Head Balance Oy:n kautta. Yhtiön omistaa Veikko Lesonen perheineen.
www.headinvest.fi

Mediracerin hermotutkimuslaitteen käsivaivojen diagnostiikan laajentuminen

2012-01-05T18:30:00.002+02:00

5.1.2012 Julkaisuvapaa

Mediracerin hermotutkimuslaitteeseen lisää käsivaivojen diagnostisia tutkimusmahdollisuuksia – sulcus ulnaris oireyhtymä (Ulnar Neuropathy at the Elbow=UNE)

Oululainen Mediracer Oy julkistaa ja esittelee Helsingin Lääketiedepäivien yhteydessä 9.-12.1.2012 uutuutena Mediracer NCS -laitteeseen sovelletun kyynärhermon tutkimusmenetelmän. Erityisesti kyynärhermon pinnetilan mittaamiseen suunniteltu uusi pintaelektrodi sekä uudistettu ohjelmisto mahdollistavat helpon, nopean ja luotettavan mittauksen.

Sulcus ulnaris -oireyhtymän aiheuttaa kyynärhermon puristus kyynärpään tasossa. Se on käden toiseksi yleisin hermopinne. Yleisin on keskihermon puristus rannekanavassa ja tämä aiheuttaa rannekanavaoireyhtymän. Nämä oireyhtymät muodostavat n. 80% käden hermovaivoista.

Sulcus ulnaris –oireyhtymän keskeiset oireet ovat lievässä hermopuristuksessa nimettömän ja pikkurillin ajoittainen puutuminen, tunnottomuus tai kihelmöinti ranteen tasosta alaspäin. Hermovian edetessä mukaan tulee myös pysyvä tunnottomuus, kyynärpään kipua ja sormien toiminnan heikkenemistä.

Mediracer NCS –hermotutkimuslaite varmistaa tai pois sulkee sulcus ulnaris -oireyhtymään tai rannekanavaoireyhtymään liittyvän rakenteellisen hermovian. Näiden vaivojen tutkiminen onnistuu nyt jo perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Tutkimukset suorittavat tutkimusmenetelmään perehdytetyt hoitajat ja lausunnon tutkimuksesta antaa kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri suojatun internet-palvelun kautta. Omassa yksikössä suoritetun tutkimuksen kulut ovat edullisemmat ja esimerkiksi jonotusajat tai potilaiden matkat tutkimuksiin ovat huomattavasti lyhemmät kuin erikoissairaanhoidossa. Tärkeintä on vaivoihin liittyvän hermovian aikainen tunnistaminen ja oikean hoitomuodon valinta.

Suomessa Mediracer NCS –järjestelmiä rannekanavaoireyhtymän diagnostiikkaan on käytössä n. 50 eri terveydenhuollon yksikössä ja kaikkiaan rannekanavaoireyhtymään liittyviä diagnostisia tutkimuksia on tehty n. 30 000 vuodesta 2005 lähtien.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Veijo Lesonen
veijo.lesonen@mediracer.com
+358405535917
Tuotekehitysjohtaja Tuomo Lesonen
tuomo.lesonen@mediracer.com
+358405535978

Mediracer Oy on lääketieteen teknologiayhtiö, joka keskittyy ääreishermoston Point of Care -tutkimuslaitteiden kehittämiseen. Mediracer Oy perustettiin vuonna 2002 tuotteistamaan EMG Laboratoriot Oy:n erikoislääkäreiden rannekanavaoireyhtymän diagnosointiin kehittämää innovaatiota. Mediracer CTS Test Device sai CE-hyväksynnän helmikuussa 2005 ja se on jo laajalti käytössä suomalaisessa ja eurooppalaisessa terveydenhuollossa.

www.mediracer.com
Head Invest Oy on suomalainen teollinen toimija. Mediracer Oy:n lisäksi konserniin kuuluvat elektroniikka-alan tuotantoautomaatioon keskittyvä JOT Automation Oy sekä pakokaasujen puhdistusratkaisuja valmistava Proventia Group Oy. Lisäksi yhtiö harjoittaa palvelutuotantoa osakkuus- ja tytäryritystensä Head Asset Management Oy:n ja Head Balance Oy:n kautta. Yhtiön omistaa Veikko Lesonen perheineen.

www.headinvest.fi

Sain hyvinvointilahjan

2011-12-25T14:09:00.001+02:00

Sain hyvinvointilahjan
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Sain hyvinvointilahjan Sotkamon uimahalliin ja lisäksi 5 kertaa urheiluhierojalla.

Näillä vuosirenkailla on pidettävä hyää huolta fyysisestä ja henkisestä kunnosta.

Lupaan tulevalle vuodelle:

- ulkoilua
- hiihtämistä
- sauvakävelyä
- lumitöitä ja keväällä paljon puutarhaa

Jatkamme myös espanjan kielen opiskelua elokuun tapahtumaa varten.

Rauhallista Joulua

2011-12-23T11:17:00.003+02:00

Macao

2011-12-23T10:04:00.001+02:00

Macao
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Macao

Why not?

Hong-Kong is also important.

Bejing

Shanghai

Sydney

Tokio

Bangalore

Kiinnostaako toimitusjohtajuus?

2011-12-02T21:14:00.001+02:00

Innokas Medical

2011-12-01T13:36:00.001+02:00

Innokas Medical
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Innokas Medicalista monisivuinen juttu Prima 7 / 2011 EK:n lehdessä.

4.1.2012 olen matkalla Ouluun medikaaliasioissa.

Innovaatiojuna 2.0 teemaksi otamme myös hyvinvoinnin kehittämisen.

Ennen 15.1.2012 verkkokousta soitettava muutama puhelu aiheeseen liittyen.

Lupasin kesällä kirjoittaa hammashuollon palveluista ja palaan tähän teemaan lähipäivinä.

Have a look

2011-11-05T12:36:00.001+02:00

Have a look
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Älykännykkäni kohdistuu seinään nojailevaan ja mp3-tiedostoa kuulokkeista kuuntelevaan terveystarkastajaan.

Johtuneeko tarkastajan roolista, kun kukaan ei tunnu huomaavan pienieleistä performanssia sähköisissä medioissa.

Tapahtuisiko muutos, jos jatkuvasti taltioiva videokamera rekisteröisi valikoiden terveydenhuollon sosiaalimediaailista kenttää?

Tuntematon Potilas -blogi on ollut telakalla pitkän aikaa. Miten tämän uudistamiseen eteen pitäisi tehdä?

Henkilökohtainen terveydenhoito Biomedicumissa

2011-08-22T10:00:00.001+03:00

KUTSU toimittajille saapui sähköpostitse. Harmi, etten pääse paikan päälle, mutta kirjaan asian kuitenkin Tuntematon Potilas blogiini tiedoksi.

Kutsuja: Kemian vuosi 2011

Jos terveenä elää sais - miten se onnistuu?

Millaisia hoitoja voidaan räätälöidä yksilöllisesti?

Voidaanko henkilökohtaisia hoitotarpeita ennakoida?

Millaisia ratkaisuja kemia tarjoaa?

Kansainvälisen kemian vuoden toimittajatapahtuma

Henkilökohtaista terveydenhoitoa

torstaina 1. syyskuuta klo 9.15-11.30

Biomedicum I, Haartmaninkatu 8, Helsinki (Faculty Club, 6. kerros)

Ohjelma:

9.15 Ilmoittautuminen ja aamiainen

9.30 Tapahtuman juontajana tiedetoimittaja Sisko Loikkanen, Yle.

Kohti henkilökohtaista lääkekehitystä. Osastopäällikkö Elina Serkkola, Biomarker Research, Orion Oyj.

Omilla soluilla ihovaurioiden kimppuun. Dosentti Esko Kankuri, Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos.

Tilaan geenitestin – kiitos. Kuluttaja on terveydenhoitonsa keskiössä. Teknologiajohtaja Tero Ylisaukko-oja, Genecodebook Oy.

Alzheimerin tauti tai akuutti aivovamma – tuoko uusi teknologia lisäarvoa hoitopäätöksiin? Johtava tutkija Harri Siitari, VTT.

Flunssa iski – mikä lääkkeeksi? Suomessa kehitetty testi kertoo nopeasti, onko kyseessä virus vai bakteeri. Tuotepäällikkö Jaana Pykäläinen, Orion Diagnostica.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset tapahtumaan 25.8.2011 mennessä: sanna.alajoki@kemianseura.fi, puh. 050 336 5613. Huom! Ilmoitathan myös mahdollisesta erityisruokavaliosta.

YK ja Unesco ovat julistaneet vuoden 2011 kansainväliseksi kemian vuodeksi. Vuoden tapahtumia Suomessa koordinoi Suomen Kemian Seura. Lisätietoja kemian vuodesta ja edellisten toimittajatapahtumien materiaalit: www.kemia2011.fi.

Terveysturismi lisääntyy

2011-08-17T10:34:00.001+03:00

Taittovirheleikkaus maksaa Suomessa noin 3 300 euroa. Virossa saman leikkauksen saa parilla tonnilla, mutta tähän liittyy myös ongelmia. Kuka hoitaa mahdolliset leikkauksen jälkeiset tulehdukset tai muut komplikaatiot?

Lukuisat suomalaiset leikkauttavat silmänsä ulkomailla, erityisesti Virossa. Leikkausmatkoja tehdään myös Turkkiin ja Thaimaahan.

Laservisionin tallinalaisklinikalla 90 prosenttia asiakkaista on suomalaisia. Asiakkaita palvellaan suomen kielellä.

Leikkausmenetelmät ja tekniikka ovat samat kuin Suomessa. Potilaan kannalta ongelmana ovat leikkausten jälkeiset komplikaatiot.

Suomalaiset klinikat eivät mielellään ota hoitaakseen muualla tehtyjen leikkausten jälkitarkastuksia.
Jos ulkomailla tehdyssä leikkauksessa sattuu vahnko, potilas on omillaan.

Suomen potilasvakuutusjärjestelmä ei korvaa ulkomaillan tapahtuneita vahinkoja.

Lähde: KS 14.8.2011

Tuntematon Potilas

2011-08-13T20:30:00.001+03:00

Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin rajaviiva on häilyvä. Ymmärrän entistä paremmin niitä, jotka voivat pahoin tässä yhteiskunnassa.

Osa pärjää jotenkuten lääkkeillä, mutta kemikaaleista ei ole pitkän aikavälin ratkaisuksi.

Avohoidon ankeus näkyy monella tavalla: asuntoja ja terapiaa ei ole tarjolla.

Hyvinvointivaltion murtuu monesta kulmasta.

Raha ratkaisee!

Mainoksia tulvii joka tuutista

2011-05-09T19:07:00.001+03:00

1980-luvulla kirjoitin ruskeakantiseen Venäjältä saamaani (V/OAVIAEXPORT) muistivihkooni: “Mainoksia tulvii taloon joka tuutista. Posti kantaa painotuotteita ja lehtiä, radio kailottaa, telkkari tuo liikkuvaa kuvaa olohuoneeseen. Tulevaisuudessa mainoksia tipahtelee myös matkapuhelimiin. Niitä tulee kaikille ja nehän voi jättää huomioimatta.”

Mietin silloin, että matkapuhelimeen (Mobiraan) tulevat mainokset (push-tekniikalla) lähetetään juuri minulle (personointi), minun puhelimeen, henkilökohtaiseen osoitteeseen (räätälöityinä).

Minun ei tarvitse valita hetkeä, jolloin saan kaupallisen viestin. Otsikossa ei kerrota, että kyseessä on mainos. Suhtauduin ajatukseen mainosten pakkosyötöstä epäillen. Kuvittelin, että kuluttaja tarvitsee suojaa ja opastusta. Niin ajateltiin siihen aikaan. Kuvitelmissani ihminen ei ole kykeneväinen itsenäiseen ja vastuulliseen toimintaan. Kekkosen ajan vaikutukset näkyvät muistelmissani.

Epäilin tuolloin kykyäni erottaa mainoksia ja muita viestejä toisistaan. Tätä kirjoittaessani, yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin, tiedän varmuudella, mikä on mainos, kuka pukkaa PR:ää ja milloin pieneen ruutuun pukataan poliittista propagandaa.

Miksi epäilin mainonta 1980-luvulla? Minulla ei ole tarkkaa päivämäärää muistiin merkitsemisestä, mutta sen on pakko ajoittua 1980-luvun loppuun. Suunnittelin silloin kirjan kirjoittamista, mutta muutto Ranskaan siirsi toimeen ryhtymistä parillakymmenellä vuodella eteenpäin.

Teemana oli: muutos – uudistuminen – menestys – kansainvälistyminen. Ideana oli osoittaa, että portaikossa ylöspäin siirtyminen vaati aina ylivoimaisia ponnisteluja. Halusimme kokeilla teorian toimivuutta käytännössä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin: voin vakuuttaa, että porrasaskelmat olivat paljon oletettua korkeampia.

Kajaanin Silmäasemalla

2010-12-09T10:19:00.002+02:00

Olen josku verrannut RKO-mittausta optikkojen toimintaan.

Silmälääkäreillä on vastaanotot optiikkoliikeiden yhteydessä. Silmänpaineet mitataan. Näkökartat Tarkistetaan.

Miksei RKO mittaus voisi olla yhtä helppa ja asiakaslähtöistä?

Tavallinen kuluttaja ei tiedä glaukomasta tai silmänpainesairaudesta yhtään mitään, mutta silti silmälääkärit ovat tuoneet palvelun katutasolle.

Terveystalo, Kajaani

2010-11-08T13:01:00.000+02:00

Poikkeamme keskiviikkona Terveystalossa, Kajaanissa. Onko siellä Mediraceria? Missä laajuudessa suomalaiset tytöterveydestä vastaavat organisaatiot hyödyntävät Mediracer testausta? Yksikkö sijaitsee osoitteessa Kauppakatu 27. Sivuston hakukone ei antanut vastausta "RKO" tai "rannekanavaoireyhtymä" tai "käsikirurgia".

Mediracer UK Ltd. Oxford

2010-11-08T12:33:00.000+02:00

Näytä suurempi kartta

Sijainti, sijainti, sijainti on kansainvälistymisen näkökulmasta tärkeä näkökulma.

Mediracer Oy keskittää toimintoja Britanniaan

2010-11-03T16:37:00.001+02:00

Mediracer Oy teki uuden vientiyksikön - Mediracer UK Ltd. - perustamispäätöksen huhtikuussa 2010. Vuonna 2002 perustettu ouluainen terveysteknologian yritys erikoistui ensin RKO:n eli rannekanavaoireyhtymän tutkimuslaitteiden ja –menetelmien kehittämiseen.

Iso-Britannia on pitkään ollut Mediracerille tärkeä markkina-alue. Sieltä on helppo ponnistella Euroopan ja maailman markkinoille.

Toimitusjohtaja Veijo Lesonen kertoi 3.11.2010, että hässäkkä paperisodan, työsopimusten ja pankkitilien kanssa on vihdoin hoidettu. Henkilökohtaisten asioiden järjestäminen muuttoa varten on sekin vaatinut aikansa, mutta uusi toiminta on nyt käynnissä.

- Aloittamaan päästiin 16.8.2010. Segmenttinä meillä on perusterveydenhuolto eli täysin uusi alue UK:ssa. Erikoissairaanhoidossa Mediracer-järjestelmiä on käytössä Brittein saarilla noin 50, kertoo Veijo Lesonen.

Työntekijöitä on aluksi kaksi Veijo Lesosen lisäksi: tuotepäällikkö (Product Manager) Pasi Karsikas ja tuote-ekspertti (Product Specialist) Nick Hamar.

- Laadittua toimintasuunnitelmaa olemme toteuttamassa. Parit isot kongressit käytynä.

Britanniassa terveydenhuolto on uusien radikaalien muutosten kohteena ja Veijo Lesosen tavoitteena on viipyä Oxfordissa vähintään ensi vuoden toukokuun tai kesäkuun loppuun.

Sieltä Mediracer tähtää uusiin aluevaltauksiin. Uusien tuotteiden ja ominaisuuksien testaamisessa Britannia on toistakymmentä kertaa suurempi kuin Suomi ja vähintään kaksinkertainen vaikka kaikki Pohjoismaat pantaisiin yhteen.

- Nykyiseen Mediracer-järjestelmään tulee uusi optio ulnaris hermon vaurion mittaamiseksi kyynärpään alueella. Näin Mediracerilla voidaan tutkia 80% kädessä esiintyvistä hermopinteistä eli nämä kaksi tavallisinta, Veijo Lesonen kertoo Oxfordista.

Oxford, UK

Mediracer UK Ltd.
Clarendon House
52 Cornmarket Street
Oxford, OX1 3HJ

Tel.: +44 844 800 2617
Fax: +44 844 800 2618
Email: info (at) mediracer.co.uk

Myy itsesi tuotteena muille

2010-08-22T14:41:00.001+03:00

Yhdysvalloissa menestyjä myy itsensä muille. Jokaisen lentokentän kioskista löytää oppaita "Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa" - tavoitteena mahdollisimman suuret myyntiluvut.

Myyntimiehen tulee nopeasti hurmata asiakkaan puolelleen ja saada houkuteltua allekirjoitus tilaussopimukseen.

Suomessa myyminen ja kaupustelu on kiellettyä. Vain kerjääminen on arvoasteikossa myyntityötä vähäisempää.

Kirjoitan itseni irti menneisyydestä

2010-05-12T23:24:00.001+03:00

Kirjoitan uutta käsikirjoitusta osana Tallinn BlogFest 2010 valmistelua. Avoin innovointi ja rajat ylittävä yhteistyö edellyttää itseorganisoinnin rinnalle rakenteita ja yhteisesti sovittuja ohjelmia.

Asetamme tavoitteita ja välietappeja. Pelkkä huuhailu verkossa ei riitä. Vuorovaikutteisuus edellyttää moninapaista ja –puolista osallistumista. Tuhannet hyvät ideat ja konseptit kaatuvat siihen, että vuorovaikutus hiipuu ja kohti sovittua tavoitetta ei edetä määrätietoisesti.

Vaihtoehtoisia reittejä suomalaisten lamasta irrottautumiseen

2010-04-05T20:07:00.001+03:00

Vaihtoehtoisten reittien etsiminen on nyt tarpeen. Keväällä 2007 maailma näytti kovin erilaiselta kuin nyt. Laman alkua aavisteltiin, mutta politiikan ja talouden perusjengi oletti, että Suomi selviää maailmanlaajuisesta lamasta kuin kuuluisa Kalevia Sorsan koira "veräjästä”.

Suomalainen suunnitelmatalous oli vielä tuolloin voimissaan. Hallitus rakensi verotus- ja tukipäätöksistä himmelin, josta kukaan ei ottanut selvää. Kepu heitti almuja metsänomistajille ja Kokoomus palkitsi hyvätuloisia veronalennuksilla.

Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja tilasi työhuoneeseensa vajaan sadantuhannen euron huonekalut konsultoituaan ensin aiheesta PR-toimistoa. Sama virkamies teetti aiemmin vanhoilla kavereillaan sadankahdenkymmenen tuhannen euron tutkimuksen kerjäläisten tilanteesta.

HUS on yli kahdenkymmenen uusmaalaisen kunnan , yli 20 sairaalan ja yli 21 000 työntekijän yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 2000. Mukana on toki myös Itä-Uusimaa, joka lopetetaan. Megalaitoksen toimitusjohtaja yritti ajaa organisaatioon tehokkuusajattelua, sillä seurauksella, että hän sai lähteä toisiin tehtäviin.

HUS on esimerkki suomalaisen terveydenhoidon suuryksiköiden johtamisen ja ohjauksen mahdottomuudesta. Mihin tarvitaan 20 keskussairaalaa, kun Suomi tulisi hyvin toimeen viidellä? Vastausta pitänee hakea aluepoliittisilta asiantuntijoilta.

Jaksaminen työelämässä ja esimiestyö

2010-02-07T11:05:00.001+02:00

Ihmisten jaksaminen on kovalla koetuksella tämän päivän työelämässä. Masennus on nopeasti lisääntynyt suomalaisten kansantaudiksi, jonka joka viides sairastaa elämänsä aikana ainakin kerran.

Esimiehet voivat vaikuttaa ratkaisevasti myös muiden ihmisten elämään ja tulevaisuuteen.

- miten esimiesten työkykyä tuetaan?

- yksilö- ja ryhmäohjaaminen

- voimavarakartoituskeskustelut psykologin kanssa

Esimiehen oma käsitys itsestään esimiehenä ja suhtautuminen esimiestyöhönsä sekä sosiaalinen eli omalta esimieheltä, organisaation ylimmältä johdolta ja esimieskollegoiltaan saatava tuki auttaa kestämään.

Soita kotilääkäri kotiisi

2010-01-30T21:09:00.001+02:00

"Avaa ovi kotilääkärille!” otsikoi Doctagon Kotilääkäri mainos Hesarissa.

Miksi jonottaisit lääkärille, kun saat lääkärin puhelinsoitolla kotiisi?

Yritys palvelee asiakkaitaan pääkaupunkiseudulla. Palvelu pelaa päivittäin kello 8 – 23.

Verikokeiden ja sydänfilmien ottaminen onnistuu hyvin kotioloissa.

Soita kotilääkärinumeroon 010 633 8585

Glaukooma syytä selvittää silmälääkärillä

2009-12-23T09:52:00.001+02:00

Glaukooma eli silmänpainetauti on huomaamatta alkava sairaus, joka pahimmillaan johtaa näkövammaan.

Silmälääkärillä käyntiä suositellaan 40-vuotiaille lukulasien hankinnan yhteydessä.

Pelkkä silmänpaineen mittaaminen ei riitä. Lääkärintutkimusta suositellaan.

Glaukoomaa sairastaa noin 80 000 suomalaista, uusia tapauksia tullee 5 000 vuodessa.

Tautia voidaan hoitaa silmänpainetta alentavilla silmätipoilla. Leikkausta ei suositella ensisijaisena hoitona. Glaukooma on ensivaiheessa oireeton.

Ikääntymisen ohella glaukooman riskiä voi lisätä perinnöllinen alttius sairaudelle, samoin kuin voimakas liki- tai kaukotaitteisuus ja monet verenkiertoelimistön sairaudet.

Riskiryhmään kuuluvia patistetaan käymään silmälääkärillä säännöllisesti.

Suomalainen keksintö iPhoneen: Kuorsausanalysaattori | Kauppalehti.fi

2009-10-27T11:38:00.001+02:00

Yllättävän vähän on kännyköissä ja kannettavissa terveydenhuollon sovelluksia. Mistä se johtuu? Tässä kuitenkin yksi sellainen.

Suomalainen keksintö iPhoneen: Kuorsausanalysaattori | Kauppalehti.fi: "Telelääketieteen palveluja toimittava kuopiolainenRemote Analysis on kehittänyt yhdessä Elias Pietilän Qvik Oy:n kanssa Applen iPhone-kämmentietokoneisiin ohjelmiston, jolla voidaan tallentaa ja analysoida kuorsausta ja uniapneaa. Sleep Aid -sovellus on nyt myytävänä App Storessa.

- Ohjelmiston käyttö on hyvin yksinkertaista. IPhone sijoitetaan illalla yöpöydälle, klikataan Record ja aamulla Wake Up. Tämän jälkeen voidaan graafista selailla yönaikaisia ääniä ja kuunnella haluttuja ajankohtia. Ohjelmiston mukana ovat malliäänet tavallisesta kuorsauksesta ja uniapneakorinasta. Omaa yön aikaista ääntelyä voi verrata malliääniin ja päätellä, voisiko kyseessä olla uniapnea, kertoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen."

Terveysturismi

2009-10-26T09:39:00.001+02:00

Miljoonqt ihmiset matkustavat muihin maihin käydäkseen lääkärissä. Klinikoiden ja sairaaloiden halvat hinnat houkuttelevat muualla tehtävän hoivan ja hoidon piiriin.

Terveysturismi on kasvanut miljardibisnekseksi. Kehittyvien maiden sairaalafirmat rahoittavat myös paikallisen terveydenhoidon kehitystä. Toisaalta resursseja siirtyy entistä enemmän kaupalliselle puolelle.

Lääkäripula vaivaa Suomea

2009-10-11T03:42:00.000+03:00

Uusimaa kirjoittaa lääkäripulasta, joka on vaivannut Suomea pitkään. Erityisesti siitä ovat kärsineet terveyskeskukset syrjäseutujen kunnissa.

Vuokralääkäri maksaa 30 000 euroa enemmän vuodessa kuin virkalääkäri.

Sipoo on päättänyt luopua vuokralääkäreistä. Työoloja on parannettu.

Masennusta sairstaa joka viidennes

2009-10-08T21:40:00.002+03:00

Masennus on nopeasti lisääntynyt suomalaiseksi kansantaudiksi. Joka viides sairastaa elämänsä aikana kerran.

Tauti ei katso ikää, koulutusta eikä asemaa.
Masennuksen tunnistaminen voi olla vaikeaa oireiden moninaisuuden takia.

Noin puolet masennuksesta on yhteydessä työhön, toteaa aihetta tutkinut työterveyslääkäri Heini Ahveninen.

Useimpia masennuspotilaita voidaan auttaa, mutta tehokasta hoitoa tavoiteltaessa aloittamisen nopeus ratkaisee.

Qaiku keskustelua terveydenhuollon järjestelmistä

2009-10-02T08:59:00.002+03:00

Laitanpa tämän Qaikulinkin tähän syötiksi, että muistan palata keskusteluun aika ajoin uusilla löydöksillä.

Sairaala katkoo langat - Tietoviikko

2009-09-10T14:29:00.001+03:00

Tässä on perusteellin sovelluskuvaus Medanetsistä. Kommentoin kirjoitusta rivien välissä.

Sairaala katkoo langat - Tietoviikko: "Sairaala katkoo langat. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on jo vuosia ollut rutiinikäytössä potilastietojärjestelmä, joka toimii langattomilla päätteillä. Kirurgian ylilääkärin ja tulosyksikön johtajan Kari Haukipuron mukaan langattomuus etenee sairaalassa nopeasti.

Helge: Oulussa ja OYKS:issa!

”Meillä on käytössä koko talossa langaton verkko, jossa kannettavat tietokoneet toimivat. Kun mennään osastolle katsomaan potilasta, se on potilaskertomuksen osalta paperiton toimenpide ja tapahtuu liikkuvalla pc:llä. Merkittävin asia on pääsy potilaskertomukseen langattomasti”, Haukipuro korostaa.

Helge: Paperiton potilaskertomus täydentyy langattomasti.

Terveys-tivi kertoo lisää terveysteknologiasta

Sairaala katkoo langat
Hoitopolku Tiedon huomassa
Helsingin terveyskeskuksille sähköiset työpöydät
Sanelukone nivoutuu potilastietoihin

Suurimpia ongelmia langattomaan sairaalaan siirtymisessä on, ettei käyttöönotto-, kehittämis- ja integrointikapasiteetti ole vielä riittävää.

Helge: Miten integrointia voitaisiin nopeuttaa?

Lisäksi langattomassa tiedonsiirrossa täytyy huomioida teknologian tarkoituksenmukaisuus. Kun potilas on esimerkiksi teho-osastolla koko ajan paikoillaan, ei langattomuuden vaatimus ole niin suuri, vaikka piuhat häiritsevät sielläkin hoitotyötä.

Helge: Ei teho-osastolle, vaikka piuhat ovat tiellä.

”Tavoitteeksi voidaan asettaa, että langattomuus otetaan käyttöön siellä, missä se on järkevää. Langattomuus ei ole itsetarkoitus. Tietysti mitä vähemmän johtoja, sen parempi.”

Helge: Osastoilla hoitajat joutuvat liikkumaan paljon.

Wilho elää projekteina

Oulussa toteutettiin vuosina 2004–2008 osin Tekesin rahoittama Wilho-tutkimusohjelma, jossa tutkittiin langatonta sairaalaa.

Virheet pois langattomalla päätelaitteella

Kempeleläinen Medanets on tuotteistanut automaattista kirjaamisjärjestelmää Wilho-tutkimusohjelman tulosten perusteella.

Helge: Okay!

”Wilhossa ei kehitetty varsinaisesti uutta teknologiaa, vaan tutkittiin, miten olemassa olevaa voidaan hyödyntää. Hyvää tutkimushankkeessa oli se, että tuotteen kehitys lähti heti oikeille raiteille, kun saimme tietoomme asiakkaan näkökulman”, toimitusjohtaja Veli Juola kertoo.

Helge: Tarpeesta liikkeelle.

Medanets ABS -järjestelmässä hoitajat voivat kirjata tiedot suoraan potilaan vuoteen vierellä ja mitatut arvot siirtyvät langattomia lähiverkkoja pitkin suoraan sairaalan järjestelmään. Pilottikäytössä ollut Medanets ABS on Juolan mukaan valmis otettavaksi tuotantokäyttöön.

Helge: Potilastietojen ajantasaisuus on eduksi lääkärikierrosten aikana. Kaikki tässä ja nyt.

”Tavoitteena on, että mittaustieto saadaan siirrettyä sairaalan tietojärjestelmään välittömästi sieltä, missä tieto syntyy eli potilaan viereltä. Tällöin varsinaiseen hoitotyöhön kuulumattomat työvaiheet ja saman asian useaan kertaan kirjaaminen poistuu. Tieto on reaaliaikaista ja myös virheiden määrä vähenee”, Juola luettelee.

Helge: Aivan.

Medanets ABS -järjestelmä on ollut mukana kolmessa eri pilottihankkeessa, joista yksi toteutettiin Savonlinnan keskussairaalassa.

Helge: Oyks, Savonlinna ja ...

Puolisen vuotta kestäneessä pilotissa olivat mukana sisätautien vuodeosasto sekä synnytys- ja naistentautien osasto. Käytössä olleella pda-laitteella mitattiin potilaan verenpaine, pulssi, hapetus, verensokeri ja paino. Kokeilussa mittaustulokset kirjattiin perinteisesti myös paperille.

”Laite on toiminnoiltaan selkeä ja helppokäyttöinen. Hyvää on tietysti se, että mittaustulokset ovat heti nähtävillä paikasta riippumatta. Lisäksi Medanets reagoi käyttäjäpalautteeseen hyvin”, pilotissa mukana ollut sairaanhoitaja Heini Äijö summaa.

OYS:n lisäksi tutkimusohjelmassa olivat mukana ODL-Terveys, Oulun yliopiston CWC-yksikkö ja Medanets Oy. Vaikka Wilho on virallisesti päättynyt, jatkuu se OYS:n sisällä kehitysprojekteina.

”Uusia keksintöjä ei voi tehdä alusta loppuun tällaisen projektin yhteydessä. Testasimme lähinnä olemassa olevaa tekniikkaa ja selvitimme, onko se meille käypää. Ajan mittaan Wilhosta jää jotakin uutta käyttöön, joko meille tai muille”, Haukipuro summaa.

OYS lähti Wilhoon mukaan pitkälti avohoitotalon rakennushankkeen suunnittelun tiimoilta. Lisäksi OYS tarvitsi yliopistosta ja yritysmaailmasta sopivia yhteistyökumppaneita. Haukipuron mukaan Wilho onnistui mainiosti ja se oli opettavainen hanke, mutta uudet järjestelmät vaativat aina pitkäaikaista testausta.

Haukipuro uskoo, että täysin langattoman sairaalan syntymiseen menee useita vuosia, ja teknologian kehittyessä langattomuus on erilaista kuin nykyisin.

”Esimerkiksi Medanetsin kämmenmikrolle tai vastaaville löytyy varmasti alueita, joissa niitä voidaan käyttää, mutta toisaalta kannettavat tietokoneet ovat meille ylivoimaisia suuressa osassa potilastyöskentelyä.”

Avohoitotaloon langatonta

Haukipuron mukaan rakenteilla olevassa avohoitotalossa sovelletaan langatonta teknologiaa niin paljon, kuin se suinkin on järkevää. Talo otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa.

”Automaattinen ilmoittautumisjärjestelmä perinteisen ohella otetaan käyttöön heti, kun uudisrakennus valmistuu. Lisäksi potilaan kulkua eri yksiköissä – kuten laboratoriossa, röntgenissä, poliklinikalla ja leikkaussalissa – seurataan informaatio-, opastus- ja toiminnanohjaustarkoituksiin”, Haukipuro kertoo.

Näillä näkymin Wilhon tuloksia voidaan hyödyntää uudisrakennuksessa vain osaksi, sillä kaikki testatut tekniikat eivät sovellu avohoitotaloon. Ne ovat kuitenkin käyttökelpoisia muualla sairaalassa. Esimerkiksi potilaan fysiologisten parametrien seurantajärjestelmä soveltuu potilaiden seurantaan vuodeosastolla, jota avohoitotalossa ei ole.

Tiedon tulvaa

”Avohoitotalossa ja koko sairaalassa tulee uusittavaksi esimerkiksi anestesia- ja leikkaustietojärjestelmä. Silloin paperittomuus ja langattomuus korostuvat.”

Haukipuron mukaan fysiologisten parametrien kirjaaminen voidaan automatisoida mittalaitteista suoraan jo nykyisin, mutta jatkuva kirjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

”Ongelmana on tietotulva. Jos taas kirjaaminen automatisoidaan tapahtuvaksi tietyin välein, on vaara, ettemme tallenna tietoja oikealla hetkellä. Oletettavasti fysiologisten parametrien kirjaaminen tulee olemaan puoliautomaattista, eli hoitaja päättää, mitä tietoja tallennetaan”, Haukipuro arvelee.

Helge: Puoliautomaattinen, okay.

Muualla Talentumin verkostossa

Langaton sairaala syntyy pikku hiljaa | Mediuutiset | 10.9.2009 »
Kys panostaa avohoitoon | Mediuutiset | 3.3.2009 »
Oulussa siirryttäneen tiimityöhön | Mediuutiset | 12.11.2008 »
Oululaiset rakentamaan kehoverkkoja Japaniin | Mediuutiset | 11.9.2008 »
Oulun yliopisto pääsi mukaan Japanin sairaala-it:n jättiohjelmaan | Tekniikka&Talous | 10.9.2008 »"

Hoitopolku Tiedon huomassa - Tietoviikko

2009-09-10T14:01:00.001+03:00

Tällainen "tieto" löytyi Tietoviikosta. Hoitopolku Tiedon huomassa - Tietoviikko: "Hoitopolku Tiedon huomassa

Tietotekniikan palveluyhtiö Tiedon Kumppanuuspäivillä Tampereella ainakin yhtä kumppania jännittää. Kuopiolaisella Intensiumilla on näytön paikka: yhtiön Tiedon huomassa äitiyshoitoon kehittämän palvelupolun ohjausjärjestelmän demoversio on ensimmäistä kertaa näytillä. Palvelupolku tarkoittaa hoidon kestäessä potilaalle tehtäviä lääketieteellisiä toimenpiteitä.

”Onneksi kiinnostuneita kävijöitä on ollut paljon”, kertoo Intensiumin toimitusjohtaja Kari Lappalainen.

Monet kävijät ovat antaneet jo kehitysideoita. Palvelupolun ohjauksesta voisi olla hyötyä esimerkiksi suurten volyymien ortopediassa. Prosessin hiominen toisi hoitoon tehokkuutta ja lyhentäisi läpimenoaikoja.

Tiedon ja Intensiumin ohjelmistoratkaisu sopisi Lappalaisen mukaan myös päivystyksiin ja psykiatriaan. Neuvotteluja psykiatriajärjestelmän käyttöönotosta on käyty mahdollisen asiakkaan kanssa jo pari vuotta, mutta järjestelmän käyttöönottoa estää asiakkaan resurssipula.

Terveys-tivi kertoo lisäksi:

Sairaala katkoo langat
Hoitopolku Tiedon huomassa
Helsingin terveyskeskuksille sähköiset työpöydät
Sanelukone nivoutuu potilastietoihin

”Esimerkiksi masennuksen ja skitsofrenian hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvaa lääketiedettä. Hoitojaksot ovat usein pitkiä ja perustuvat toistuviin tapaamisiin, jolloin seurannasta on apua. Päivystyksessä puolestaan olemme erottaneet kuusi erilaista potilaiden palvelupolkua, jotka alkavat hoidon tarpeen kiireellisyyden luokittelun jälkeen.”

Kansainvälinen liiketoiminta

2009-08-15T20:20:00.001+03:00

Mistä eväistä ja palikoista terveysteknologiayritys rakentaa liiketoimintastrategiansa vastaamaan muuttuvaa kansainvälistä kilpailua?

Millä muskeleilla tähdätään kasvuun?
Mihin markkina-alueisiin paneudutaan?
Miten markkina-alue otetaan haltuun?
Miten asiakkuuksista pidetään huolta?

Perusteellinen paneutuminen säästää resursseja, hermoja ja rahaa. Palikat pannaan paikoilleen kotiläksyjen tekemisen jälkeen.

Ammatti, jossa it-alalla on tulevaisuudessa varmasti töitä - Tietoviikko

2009-08-07T14:04:00.001+03:00

Ammatti, jossa it-alalla on tulevaisuudessa varmasti töitä - Tietoviikko:

"TILASTOTIETEET | Niclas Storås, 13:35 | Ammatti, jossa it-alalla on tulevaisuudessa varmasti töitä.

Helge: Tarvitsemme entistä enemmän ja tarkempaa tietoa asiakkaista, potilaista, yhteistyökumppaneista.

Digitaalisen tiedon määrän kasvaessa tarvitaan joku, joka myös käsittelee kaiken informaation. Asiantuntijat uskovatkin, että tilastotieteilijöitä tarvitaan entistä enemmän tulevaisuudessa. Asiasta kertoo The New York Times -nettisivusto.

”Kymmenen vuoden kuluttua on tilastotieteilijä on seksikäs työ”, sanoo hakuyhtiö Googlen pääekonomi Hal Varian.

Ekonomi ja Massachusettsin Institute of Technology -yliopiston johtaja Erik Brynjolfssonin mukaan tulevaisuudessa suuri ongelma on se, miten pystymme käsittelemään, käyttämään ja ymmärtämään kaiken tuotetun informaation.

”Data on vielä tiedon raakamateriaalia. Olemme siirtymässä kovaa vauhtia maailmaan, missä kaikkea tarkkaillaan ja mitataan,” hän sanoo.

Tutkimusyhtiö IDC arvioi digitaalisen tiedon paisuvan vuoteen 2012 mennessä kuin pulla taikina. Yhtiö arvioi tuolloin digitaalista tietoa olevan jopa viisinkertaisesti tähän päivään verrattuna.

Helge: Tiedon kaiveleminen, selaaminen ja analysointi edellyttää hakukoneiden lisäksi myös ihmisiä, jotka osaavat yhdistää tiedon ja tekemään siitä merkityksellisen.

Tietotekniikkayhtiö IBM näkee mahdollisuuden tiedon metsästyspalveluissa. Yhtiö perusti huhtikuussa liiketoiminnan analysointi- ja optimointipalveluihin keskittyneen osaston. Tällä hetkellä osastolla työskentelee noin 200 matemaatikkoa, tilastotieteilijää ja data-analyytikkoa. Tämän lisäksi IBM suunnittelee palkkaavansa jopa 4000 analyytikkoa yhtiön eri osastoille."

Aivojen rasituksen mittaus

2009-07-28T12:36:00.001+03:00

Työterveyslaitos on kehittänyt uuden menetelmän aivojen kuormituksen mittaamiseen.

Aivosykettä mitataan
Se laskee aivosähkökäyrästä indeksin
Mahdollistaa työhyvinvoinnin tarkkailun
Työn kuormitettavuuden säätely onnistuu
Aivojen liiallinen kuormitus heikentää älyllistä toimintakykyä
Masennuksen välttämiseksi
Univaje lisää metaboolisen oireyhtymän riskiä

Lisätietoja: sairaalafyysikko Anu Holm

Potilastietojärjestelmä

2009-07-22T11:51:00.000+03:00

Kymenlaakson keskussairaalassa käytettävää sähköinen potilastietojärjestelmä saa henkilökunnalta kovaa arvostelua, kertoo Kaupunkilehti Ankkuri 13.6.2009.

Järjestelmä on kankea ja aiheuttaa paljon työtä. Potilastiedot saattavat kirjautua vääriin paikkoihin.

Käyttäjien mielestä järjestelmän kömpelyys ja heikko käytettävyys vaarantaa potilasturvallisuuden.

Potilaan perustiedot, hoitotarpeet, hoitokeinot ja -tavoitteet sekä muiden tietojen syöttäminen ja niiden etsiminen on käyttäjien mielestä todella hankalaa. Erilaisia alasivuja ja laatikoita on tolkuton määrä.

Ohjelman huonoudesta ollaan yhtä mieltä. Sitä kokeiltiin myös Etelä-Karjalan sairaanhoitpiirissä viime syksynä ja sen hankinnasta luovuttiin.

Tieto Oy:n ohjelman käytettävyyteen on luvassa parannuksia vuoden 2010 alussa. Johtavan ylilääkärin Ermo Haaviston mielestä ohjelmisto on periaattisella tasolla hyvä ja tukee sähköistä arkistointia, joka tulee käyttöön valtakunnallisesti huhtikuussa 2011.

Amerikan terveydenhoito remonttiin

2009-07-11T10:56:00.000+03:00

Kadulla voi nähdä Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmän ongelmat. Vastaan tulee nuoria ihmisiä, joilta puuttuu hampaita ja raajoja. Syynä on ennaltaehkäisevän terveydenhoidon puute. Yli 46 miljoonalta amerikkalaiselta puuttuu sairausvakuutus. Köyhemmillä ihmisillä ei ole varaa käydä lääkärissä ja moni lähtee hakemaan apua vasta kun on oikeastaan liian myöhäistä.

Taapero kaipaa aikuisten ohjausta päiväkodissa

2009-07-10T16:31:00.000+03:00

Tuore Eira Suhosen väitöstutkimus kertoo, että alle nelivuotiaa tarvitsevat tukea päiväkodissa.

Että lähtee leikkiin mukaan
Vaaditaan aikuisen herkkyyttä huomata
Mitä lapsi haluaa
Taitoa auttaa
Tuettava syömisen harjoittelua
Kun ympärillä on paljon muita
Rohkaistaan maistamaan ruokaa
Ettei lapsi vetäydy ja toimi kielteisesti
Pienille pienet ryhmät
Kehityksen riskien tunnistaminen
Ryhmät eivät saisi vaihdella lukukauden aikana
Ryhmässä pitää olla tutut ja turvalliset aikuiset

Kajaanilainen Luovaliike Oy

2009-06-24T17:26:00.001+03:00

Lahdessa kokeiltua järjestelmää ollaan viemässä Australiaan.

Terveys- ja hyvinvointiteknologiaan erikoistunut yritys.

Toimitusjohtaja Tero Harakka
Markkinointipäällikkö Tuomas Laatikainen
Tekes on rahoittanut Hoti-hanketta
Kotihoitojärjestelmä
Finnpro auttaa Australiaan
Hoti Mobile tool on helppokäyttöonen
Simuloi Pc:n toimintoja
Korealaisen Bluebird Softin laite käytössä

KS 24.6.2009 jutussa mainitaab lähihoitaja Erja Tiihonen

Terveyttä kaupan

2009-06-08T17:09:00.001+03:00

Työterveyshuolto on suuri bisnes. Yritykset ostavat palveluja yksityisiltä yrityksiltä.

Terveystalo on yksi alan suurimmista. Sillä on toimintaa eri puolilla maata.

Yritys tarjoaa suomalaisille palvelujaan yli sadassa toimipaikassa.

Maassamme on 20 000 laillistettua lääkäriä, joista joka kymmenes löytyy Terveystalosta.

Terveystalo Helsinki sijaitsee Graniittitalossa Kampin tuntumassa.

Palvelusetelit

2009-06-07T17:57:00.003+03:00

Palvelusetelin käyttöä on tarkoitus laajentaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Uudistuksella ei kuitenkaan muuteta kuntien velvoitetta järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Kunta päättää palvelusetelin käyttöönotosta ja miten sitä käytettään.

Kunnan tulee pitää hyväksytyistään yksityisistä palvelujen tuottajista julkista luetteloa, jossa kerrotaan myös palvelujen hinnat.

Tähänastisen rajoitetumman ja asiakasmaksuihin sidotun palvelusetelijärjestelmän käyttö on ollut melko vähäistä.

Saadut kokemukset ovat kuitenkin olleet myönteisiä.

Palvelusetelin käytön laajentaminen edistää yrittäjyyttä ja lisää asiakkaiden valintamahdollisuuksia.

Kunnalla on velvollisuus tiedottaa palvelusetelin arvo ja omavastuun määräytymisestä, palvelujen tuottajien hinnoittelusta ja asiakasmaksuista sekä neuvoa setelin käytöstä.

Sosiaali- ja terveysalan kumppanuudet ja verkostot

2009-06-07T15:29:00.003+03:00

Keksituhatluvulla hoitohenkilöstön määrä kunnissa on lisääntynyt 30 - 40 prosenttia.

Kumppanuuksia tarvitaan
Yksityisen ja kuntien yhteistyö

Nyt pitäisi löytää keinot, joilla kasvavat palvelutarpeet voitaisiin hoitaa taloudellisemmin ja tehokkaammin.

Kumppanuudet tulevat yleistymään

Kymmenessä vuodessa sosiaalitoimen yritysten määrä on kasvanut muutamasta sadasta noin kymmenkertaiseksi.

Hallinnolliset kuntarajat eivät enää ole esteenä

Yritys voi olla ammattiosaaja, jonka toimintakenttänä on Suomi tai Eurooppa.

Miten pienten yritysten toimintaedellytys turvataan?
Nappaavatko suuret yritykset public-private verkostoista makupalat?
Tällä liiketoimintasektorilla on nyt paljon pieniä toimijoita
Suurin toimija on ruotsalaisomistuksessa

Siirtyykö liiketoiminta kansainvälisille konserneille?

Toimintamallit muuttuvat
Suuryritykset hakevat tehokkuutta
Kermankuorintaa näkyy helposti toiminnassa
Suuret ottavat isot asiakkaat ja hakevat volyymit sieltä
Siirtyykö paikallisten asiakkaiden palveleminen kadun varjoisammalle puolelle?

Valituksia potilasasiamiehelle

2009-06-07T09:33:00.001+03:00

HUS:ssa potilasasiamiehelle valitetaan eniten hoidosta tai hoitotuloksesta. Vuonna 2008 sellaisia yhteydenottoja tuli yli 14 000. Lähes yhtä monesti epäiltiin hoito- ja menettelytapavirheitä.

Epäilevien määrä oli kasvanut vuodesta 2007 yli 450:llä.

Myös hoitoon pääsyn vaikeudet ja potilaan tiedonsaantia koskevat ongelmat aiheuttivat paljon yhteydenottoja.

Hoitoaloista kirurgia on perinteisesti poikinut eniten yhteydenottoja; viime vuonna 41 %.

Viidennes liittyy sisätauteihin. Psykiatrian toiminta viritti 15 % yhteydenotoista. Naisten- ja lastenpuoli 12 %.

Potilaat ja omaiset ovat aktiivisia. Husissa hoidettiin viime vuonna kaikkiaan yli 450 000 potilasta.

HS 4.6.2009

Terveystalo uudelleen

2009-06-05T20:59:00.001+03:00

Työterveyshuolto on Etelä-Suomessa siirtynyt yksityisten yritysten hoitoon ja vastuulle. Terveystalo on eräs alan suurimmista.

Oheinen kuva on Terveystalon palveluyksiköstä Kuparitalossa.

Sinne pääsee kätevästi maakunnistakin linja-autolla, koska Kuparitalo sijaitsee aivan Kampin linja-autoaseman läheisyydessä.

Sijainti on logistisesti järkevä. Terveyspalveluiden tuotanto onnistuu parhaiten siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.

Yersinia-bakteeri tarttuu elintarvikkeiden välityksellä - Uutisarkisto - Mediuutiset

2009-06-05T16:25:00.002+03:00

Tärkeä uutinen Mediuutisilta. Vihannesten viljely- ja varastointiketjuun syytä kiinnittää huomiota.

Yersinia-bakteeri tarttuu elintarvikkeiden välityksellä - Uutisarkisto - Mediuutiset: "Yersinia-bakteerin (Yersinia pseudotuberculosis) tarttuminen elintarvikkeiden välityksellä ihmiseen on pystytty osoittamaan luotettavasti ensimmäistä kertaa, selviää ETM Saija Hallavuon väitöstutkimuksesta .

Kotimainen jäävuorisalaatti tunnistettiin monitahoisissa epidemiologisissa tutkimuksissa bakteerin aiheuttaman epidemian välittäjäksi.

Eri puolilla Suomea esiintyneet yksittäiset tautitapaukset pystyttiin nopeasti tunnistamaan osaksi samaa epidemiaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suolistoinfektioyksikössä kyseiselle bakteerille kehitetyn tyypitysmenetelmän avulla.

Eviran tutkijan Saija Hallanvuon mukaan epidemioiden takana ovat useimmiten olleet kasvisten viljely- ja varastointivaiheessa tapahtuneet hygieniavirheet. Jos hygienia on hallinnassa, elintarvikkeet eivät ole vaarallisia eivätkä levitä epidemioita."

Viisastenkivi vanhusten ruokapalveluun

2009-06-04T17:07:00.001+03:00

Faktoja hain
Millainen tarve on?
Helppoja ratkaisuja ei ole
On lähdettävä liikkeelle tarpeista
Yhteistyössä pienten yritysten kanssa
Lähiruoan merkityksestä puhutaan, mutta todellisuus kulkee omia latujaan
Kuntien päättäjät eivät kuitenkaan tue lähiruokaa käytännössä

Hyvä Elämä

2009-06-04T17:00:00.001+03:00

Yhteiskunnan moraalin mitta on siinä, miten huolehdimme

lapsista,
nuorista,
sairaista,
vammaisista ja
vanhuksista.

Miten huolehdimme lasten kasvuolosuhteista ja terveydestä?

Miten organisoimme koulutuksen?

Kuinka hyvin hallitsemme päivähoidon eskarissa ja vanhusten viimeiset vuodet?

Kuuntelemme oppiaksemme luovuudesta

2009-06-03T21:53:00.001+03:00

Mitä hänen aivoissa tapahtuu, kun rautainen pallo lähtee liikkeelle? Tekijä oli erittäin nokkela. Hän villitsi.

He tekivät yhdessä villejä juttuja
Mobilet olivat mahtavia
He työskentelivät verstaassa
Välillä hän piirteli, piirsi kaikkea
Suhtautui ironisesti
Hän rakensi koneita tietyn suunnitelman mukaisesti
Koneen piti muistuttaa maailmaa
Hän oli tuntematon nimi
Yleisö innoitti, hän pani heille maailman pyörimään
Kuvatessasi toimit luojaa vastaan
Teosten kristallinkirkas ajatus
Luova hulluus metallisena teoksena
Älä etsi järkeä tai suunnitelmaa luovista teoksista
Mikä pienen miehen tarina tämä on?
Kirjassa dokumentoituna piirroksia ja kirjoituksia
Jotkut ovat analysoineet tarkkaan, mihin hän tähtäsi teoksillaan
Tulos heijasteli usein miljöötä, jossa hän syntyi
Epäonnistuneen koneen historia
Koneista ei enää ollut jäljellä mitään (rekonstruktiot tuotettiin; miten?)
Henrich Anton Müller
Rukousmylly oli yhden mobileteoksen nimi
Rakenne ja toiminnot ovat samat
Mahdottomat unelmat toteutuivat
Valokuvat kertoivat jotain
Kuvan saminen oli vaikeampaa
Turkikset puksuttivat
Onko tärkeää kertoa vanhoja juttuja?
Tajusiko saaneensa vaikutteita?
Taustojen käsittely
Hän teki hilyvyydestä filosofiaa
Raakataiteesta temmellyskenttä
Älyllinen kevytmielisyys
Häikäilemättömyys
Suljeetujen ovien takana r&d
Unelmat, fantasiat, taideokset
Vanhat rakennukset
Rationaaliset tilat
Huikeaa teleskopiaa
Olemme kadottaneet vapauden
Työpajoja ja kannustusta
Hallinta on kaikenkattavaa
Rajat stimuloivat ja provosoivat
On parasta ottaa kaikki irti
Filmi voi olla viimeinen!

Leiraksen toimitusjohtaja Aminoff lähtee - Uutisarkisto - Mediuutiset

2009-06-03T14:15:00.001+03:00

Sain tänään sähköpostia. Leiraksessa tapahtuu muutoksia. En tässä vaiheessa osaa asettaa muutosta mihinkään suurempaan yhteyteen? Onko kyseessä pelkästään henkilökohtainen päätös? Alla Mediuutisten asiaa koskeva uutinen:

Leiraksen toimitusjohtaja Aminoff lähtee - Uutisarkisto - Mediuutiset: "Leiraksen toimitusjohtaja Aminoff lähtee

Leiraksen toimitusjohtaja Hele-Hannele Aminoff ei jatka yhtiön palveluksessa. Tiedon vahvistaa Leiraksen hallituksen tuleva puheenjohtaja Dick Söderberg. Hän on Leiraksen emoyhtiön, lääkeyhtiö Nycomedin Tanskan toimiston markkinointijohtaja. Söderberg ei kerro syytä toimitusjohtajan lähtöön.

– Voin vain sanoa, että Hele-Hannele Aminoff on tehnyt fantastista työtä, Söderberg toteaa.

Aminoffin lähdöstä on käyty keskusteluja viime viikolla. Vt. toimitusjohtajana työskentelee Leiraksen nykyinen talous- ja hallintojohtaja Jaakko Linna.

– Leiras on todella vahvassa kunnossa, myös imagon ja markkinoinnin osalta. Kiitos siitä kuuluu Hele Aminoffille, Linna sanoo.

Leiraksen strategiaan ei ole tulossa merkittäviä muutoksia, Linna kertoo.

Uuden toimitusjohtajan etsiminen käynnistyy tällä viikolla.

Hele-Hannele Aminoff on nimitettiin Oy Leiras Finland Ab:n toimitusjohtajaksi tammikuussa 2006.

Leiras on osa monikansallista Nycomed-konsernia, joka kuuluu maailman 25 suurimman lääkeyrityksen joukkoon. Nycomed toimii yli 50 maassa ja työllistää yhteensä 13 000 henkilöä."

Terveystalo

2009-06-02T22:16:00.001+03:00

Kerron aiheesta lisää lähipäivinä. Kuvasin E71:llä Kuparitalon ulkopuolella. Terveystalolla on vastaanotto aivan Kampin vieressä eli ydinkeskustassa.

Hoitoa ja hoivaa on vietävä sinne, missä ihmiset liikkuvat luonnostaan.

Terveystalo tarjoaa työterveyshuollon palveluja.

Julkaisen lisää kuvia aiheesta.

Lääkintäsähkö Mikonkadulla

2009-05-22T20:42:00.001+03:00

Työskentelin Lääkintäsähkö Oy:ssä ennen kuin yritys myytiin Instrumentarium Oy:lle, joka sekin on myyty eteenpäin amerikkalaiselle sairaalaelektroniikan jätille.

Tuossa talossa pidin toimistoani neljännessä kerroksessa.

EEG
EMG
Kehuhkofunktiolaitteet
Neurofysiologiset mittaukset
Potilasvalvontalaitteisto
Ultraäänilaitteistot
Infrapunakamerat
Sydäntahdistimet
Urheilulääketiede
Verivirtaus

2009-05-15T12:30:00.003+03:00

Videossa kerron Kotkan keskussairaalan sosiaali- ja terveydenhuollon keskuksen kehittämisympäristöstä. Kuvauksen tein 13.5.2009 Kotkassa puoli tuntia ennen Sometun alkamista.

- palvelujen keskittäminen
- vanhusten huolto, sairaanhoito, koulutus yhdessä paikassa
- logistiset edut
- ruoan tuotannon edut
- resurssien järkevä käyttö
- lyhyet siirtoajat

Kotkan keskussairaala

2009-05-13T21:18:00.005+03:00

Kotkan keskussairaala 13.05.2009. Kuvailen uutta hanketta, joka tässä vaiheessa on piirustuslaudalla. Poikkesin keskussairaalassa tänään. Mietin keskittämisen etuja ja haittoja.

Video katkeaa kesken lauseen, mutta tarkoituksenani ei ole tuottaa huippuvideotaidetta vaan dokumentoin arkisia havaintoja.

Lisätietoja saatte 050 309 2021 / Helge

Kotkan keskussairaala

2009-05-13T19:51:00.003+03:00

Poikkesin tänään Kotkassa ja Kotkan keskussairaalassa. Kuvasin pari videota tulevan hyvinvointikeskuksen taustamateriaaliksi.

Kotkan teetti ensin jännittävän uuden suunnitelman, joka julkaistiin diplomityön muodossa.

Diplomityöntekijä palkattiin Kotkan kaavoitusarkkitehdiksi. Tässä tehtävässä hän on vienyt keskitetyn hankkeen ideaa eteenpäin.

Kotkan keskussairaala on minulle tuttu vuosien takaa. Olen toimittanut tänne sairaalaelektroniikkaa, mutta isäni Otto ja äitini Anna-Liisa ovat myös olleet täällä hoidossa. Otolle tehtiin vaativa leikkaus keuhkosyövän poistamiseksi. Työperäinen ongelma havaittiin liian myöhään. Hän eli leikkauksen jälkeen muutaman kuukauden.

Sairaalapalvelukeskus Kotkan keskussairaalna alueelle

2009-05-02T00:49:00.001+03:00

Kotkan kaupungin ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin virkamiesten ajatuksissa muhii suunnitelma keskussairaalamäelle tulevasta sosiaali-, perusterveydenhuolto-, ja erikoissairaanhoitopalveluiden keskittymästä, jolle ei löydy vertailukohdetta koko maasta.

Kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro kehitteli ajatustaan terveysalan keskittymästä hyvinvointi- ja elämyspuistoineen diplomityössään vuonna 2006.

Toistaiseksi kaikki on vain virkamiesten ajatuksissa, kirjoittaa Kymen Sanomat

Sairaala-alueen mahdollisuuksia on kartoitettu. Puron visio on, että keskussairaalan koko laaja alue muodostaisi kolme erillistä kokonaisuutta, joista jokainen olisi toteutettavissa omana erillisenä projektinaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittämisessä olennaista on palveluiden laadun parantaminen, ei säästöjen etsiminen, toteaa arkkitehti Jarkko Puro.

Hyvä Elämä keskustelua Qaikussa.

Paimenportin hoiva-asunnot

2009-04-27T03:44:00.001+03:00

Yksi kotkalaisen vanhustenhuollon suurimpia hankkeita vuosikausiin on tulossa päättäjien puntaroitavaksi.

Paimenportin läheisyyteen kaavaillaan kahta tai kolmea uutta rakennusta, joihin sijoittuu 180 uudentyyppistä hoiva-asuntopaikkaa.

Kaksi uutta rakennusta
Osa paikoista saneerataan nykyisiin tiloihin
Yksityinen yritys on tulossa mukaan
Hoivakoti valmistuisi 2012

Osa rakentamiskustannuksista pyritään saamaan valtiolta ns. Ara-rahoituksena.

Kotkan palvelujohtaja Tauno Telarannan mukaan vanhustenhuollon suunta on pois sairaalamaisesta ympäristöstä kohti kuntouttavaa hoiva-asumista.

Esimerkkinä mainitaan 80-paikkainen Kotkan citykoti, jonka rakentaminen alkaa tänä keväänä Kotkansaarella.

Lähde: Kaupunkilehti Ankkuri 25.4.2009.

Supermatrix Pilvi Palvlee

2009-04-26T06:32:00.002+03:00

E71-blogi. Miten tietotekniikan muutokset tulevat vaikuttamaan terveyspuolen tietojenkäsittelyyn?

Tietoturvavaatimukset ovat korkeat, käyttäjiä on erittäin paljon ja Pilvet tekevät vasta tuloaan. Ajatusmalli sopii yritysten ja terveydenhuollon käyttöön. Käytäntöön vieminen on vaikeampi haaste.

Tähän mennessä suuri osa ihmisten tekstinkäsittelystä ja laskennasta tapahtuu oman koneen ohjelmassa. Valokuvatkin tavataan tallentaa oman koneen kovalevylle.

Verkkopohjaiset palvelut lisääntyvät, mutta joutuvat vastaamaan haasteisiin, joita verkkoyhteyksien toimivuus ja tietoturva niille asettavat.

Nopeat verkkoyhteydet mahdollistavat ohjelmien sijoittamisen pilveen ja niiden käytön omalta koneelta.

Google
Salesforce.com
Sumo Paint
Nokian OVI

Pilvipolitiikka helpottaa ylläpitoa, kun käyttäjillä on työpaikalla tai kotonaan ainoastaan näyttö, näppäimistö ja pieni palikka, johon voi liittää esimerkiksi muistitikun.

Tietokoneita ohjelmineen olisi uuden pilvistrategian mukaan yksi pikkukaupunkia kohti.

Tiedosta 300 työpaikkaa pois

2009-04-16T15:22:00.001+03:00

Tieto karsii Euroopasta 600 työpaikkaa. Irtisanomisten lisäksi yhtiö aikoo lomauttaa ihmisiä Suomesta.

Ruotsista Tieto karsii 150 ja pääasiassa muista Euroopan maista 170 työpaikkaa.

Miten tässä näin kävi?

Tietotekniikkayhtiöiden palvelut vähenevät tänä vuonna 4 - 6 prosenttia, joten väkeä laitetaan kilometritehtaalle samassa suhteessa.

Tiedon liikevaihto laskee myös valuuttamuutosten takia. Tiedolla on paljon liiketoimintaa Britanniassa, Ruotsissa ja Norjassa.

Eli ongelmat eivät johdu dollarista

Tulevaisuuden Tieto joutuu pärjätäkseen tuottamaan entistä enemmän palveluja Kiinassa ja Intiassa.

Suomessa Tieto supistaa myös alihankkijoiden käyttöä. Tiedon palveluksessa on eri puolilla maailmaa 16 700 henkilöä. Heistä Suomessa työskentelee 5 700 ja Ruotsissa 3 200.

Tieto on edelleen erittäin pohjoismainen yhtiö. Väkeä on yllättävän paljon. Ehkä tämä ei jää tähän.

Entinen Instrumentarium

2009-04-16T09:52:00.001+03:00

GE Healthcare Finland Oy:tä johtaa Siv Schalin. Nykyisellä Instrulla on paljon enemmän tarjontaa ja laajempi portfolio kuin vanhalla suomalaisyhtiöllä.

Se on tärkeää, koska laitteistoja ostavilla sairaaloilla on yhdessä kauppaprosessissa halu hankkia mahdollisimman paljon laitteistoja yhdessä kaupassa ja yhdeltä toimittajalta.

Kilpailijoita ovat: Siemens, Philips ja Dräger.

Suomessa GEHF:lla on noin tuhat työntekijää. Täällä valmistetaan monitoreja, anestesiakoneita sekä potilasvalvonta- ja tietohallintajärjestelmiä.

Järjestelmien parempi yhteensopivuus on tulevaisuuden haaste. Ala muuttuu myös niin, että laitteet toimivat sairaalaympäristön lisäksi myös kotona.

Hoitoajat sairaaloissa lyhenevät. Kotihoitoon ovat sydämen toimintoja seuraavat laitteistot. Kotisairaanhoidossa on odotettavissa monenlaisia teknisiä läpimurtoja.

Lähde: Optio 2 / 2009

Tieto vähentää väkeä Pohjoismaissa

2009-04-14T11:34:00.003+03:00

Tekniikka & Talous tietää. Tieto vähentää väkeä ja tehostaa toimintojaan. Leikkauksia tehdään monella taholla ja se kohdistuu myös alihankkijoihin.

Tiedon henkilöstömäärä on 16 700, josta noin 5 700 työskentelee Suomessa, 3 200 Ruotsissa ja 7 800 Tieto Internationaalissa.

"Tietotekniikkapalvelujen kysynnän heikentyminen on ollut vahvempaa ja nopeampaa kuin vuoden alussa arvioimme. Vastataksemme tilanteeseen olemme aloittaneet useita sopeutustoimenpiteitä, joilla tavoittelemme sadan miljoonan euron uusia kustannussäästöjä”, toimitusjohtaja Hannu Syrjälä sanoo tiedotteessa.

Tietotekniikan palveluyritys Tieto aikoo vähentää noin 620 työntekijää
Vähennystarve on Suomessa noin 300 henkilö
Vähennystarve on Ruotsissa 150
Kymmenessä Tieto Internationaaliin kuuluvassa maassa 170 henkilöä

Irtisanomisten lisäksi yhtiö neuvottelee Suomessa mahdollisista lomautuksista. Lisäksi Tieto on käynnistänyt muita tehostustoimia, kuten toimitilojen määrän pienentäminen ja alihankinnan vähentäminen sekä muiden liiketoimintakulujen leikkaus.

HUS:in Patjassa 13 000 tyoasemaa

2009-04-12T18:20:00.000+03:00

HUS:lla on maan laajin Patja: 13 000 työasemaa ja 400 palvelinta.

Fujitsun Patja

- palvelimet
- työasemat
- tulostimet ja niiden hallinta
- lähi- ja käyttötuki

Patja-palvelu käynnistyi vuonna 2007. Kriittisten työasemien käyttötuki on ympärivurokautista.

Tanska tietotekniikan mallimaa

2009-04-12T14:44:00.001+03:00

Tanskassa tehtiin, IBM:n Johan Sandellin mukaan, kaksi vuotta sitten radikaali kuntauudistus. Kuntien määrä väheni 271:stä 98:aan.

Tanskassa myös keskitettiin sairaanhoidon tietojärjestelmät. Lääkäriin voi mennä missä vain.

Kaikki tiedot löytyvät järjestelmästä. Suomessa järjestelmä ei uudessa paikassa löydä edes potilaan nimeä. Lääkärin aika menee tietokannan luomiseen.

Tanskan mallilla:

vanhusten etähoitoon uusia palveluja
rutiiniasioista ei juosta lääkäriin
parempi kokonaiskuva
tietotekniikkaa kouluun ja liikenteeseen
sähkönjakelun palvelujen parantaminen
päällekkäisyyksien poistaminen

IBM saa entisenä "rautakauppiaana" 58 % liikevaihdosta palveluista. Firmalla on väkeä maailmanlaajuisesti 400 000, Suomessa noin 1 500 henkeä.

Tästä lisätietoja IBM:n Tanskan-mallista.

Hyvinvoinnista liiketoimintaa

2009-04-12T11:12:00.000+03:00

Talouskriisi on meille sekä uhka että mahdollisuus.

Uusia mahdollisuuksia syntyy ja radikaalit innovaatiot tulevat mahdollisiksi.

Muutoksen tekijältä vaaditaan henkistä ja rakenteellista joustavuutta, sektori- ja hierarkiarajat ylittävää yhteistyökykyä.

Tarvitaan näkemystä kehityksen suunnasta ja tahtoa kulkea siihen suuntaan.

Voimme asemoitua hyvinvointia luovien talouellisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden edelläkävijäksi.

Hyvinvointia koskettelevat markkinat ovat maailmanlaajuiset.

Meillä on vahvaa hyvinvointitukimusta, osaavia viranomaisia, uutta teknologiaa, innovatiivisia yrityksiä sekä hyvinvointia arvostava kulttuuri.

Tarvitaan kykyä integroida eri alueiden osaamista uusiksi innovatiivisiksi kokonaisuuksiksi.

Resurssipainotteinen ja asiantuntijavetoinen hyvinvointikehitys ei enää riitä.

Ihmisläheinen
Kokonaisvaltainen ymmärrys
Arjen tulkintakykyä
Tarpeista lähtevää
Elintapojen tajuamista
Houkuttelevat toimintaympäristöt

Uusien tuotteiden ja palvelujen pitää tukea arjen hyvinvointia ja toimintaa.

Yhdysvaltalaisrouvat valtaavat Facebookin - Tekniikka&Talous

2009-04-01T11:19:00.002+03:00

Olemme keskustelleet Sosiaalisen Median käyttäjistä ja ikärakenteesta rannekanavaoireyhtymän yhtyedessä. Alla oleva artikkeli kuvailee suositun Facebookin käyttökulttuurin muutosta. Naiset tulevat vovimalla ja ikähaitari lavenee.

Yhdysvaltalaisrouvat valtaavat Facebookin - Tekniikka&Talous: "Yhdysvaltalaisrouvat valtaavat Facebookin. Suurin osa sosiaalisen nettiverkoston Facebookin käyttäjistä Yhdysvalloissa on yli 25-vuotiaita Inside Facebookin uusimpien tietojen mukaan, kirjoittaa Guardian.

Helge: Lähtökohtaisesti aikuiset opiskelijat.

Nopeiten kasvava käyttäjäryhmä ovat kuitenkin yli 55-vuotiaat naiset.

Helge: Kas, niin, uskon, että näin on.

Vuonna 2006 perustettu Inside Facebook tuottaa tietoja Facebookin käytöstä ja Facebookin alustasta markkinoijille ja kehittäjille. Sen uusimpien tietojen mukaan viimeisen kahden kuukauden aikana yli 35-vuotiaiden Facebook-käyttäjien määrä on tuplaantunut.

Helge: Minusta trendi on meillä sama.

Kovinta vauhtia kasvaa silti edelleen yli 55-vuotiaiden naisten ryhmä. Maaliskuun loppupuolella 55-65-vuotiaiden käyttäjien osuus oli kuitenkin kokonaisuudesta vasta viisi prosenttia.

Helge: Vaudikkaat ladyt tulevat.

Tämänhetkisistä Facebookin käyttäjistä yli kolmasosa on 18-25-vuotiaita. Valtaosa käyttäjistä on kuitenkin yli 25-vuotiaita.

Helge: Ikähaitarista.

Maaliskuussa 2009 Facebookia käytti yli neljä miljoonaa yhdysvaltalaista 35-44-vuotiasta naista enemmän kuin syyskuussa 2008. Samanikäisiä mieskäyttäjiä oli maaliskuussa lähes kolme miljoonaa enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. 35-44-vuotiaiden osuus kaikista käyttäjistä oli maaliskuussa 17 prosenttia.

Helge: Nopea kasvu.

Varttuneempien käyttäjien siirtyminen Facebookiin enenevissä määrin voi tarjota muun muassa uusia markkinointi- ja mainontamahdollisuuksia, joita voidaan suunnata myös varakkaammille kohderyhmille.

Helge: Olen samaa mieltä!

Facebook-kulttuuri, jos sellainen voidaan määritellä, saattaa myös kokea muutoksen jos käyttäjien ikärakenne vanhenee."

Helge: Kulttuuri monipuolistuu, uusia alakulttuureja syntyy.

Diacor WTC 2005

2009-03-29T18:59:00.001+03:00

29032009265
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Keskustan lääkäriasema WTC:n talossa sai lokakuun 2005 alussa käyttöön uudet tyylikkäät lisätilat. Kahdessa kerroksessa oli silloin 2 700 nelimetriä.

Uudet tilat käsittivät 11 lääkärin vastaanottohuoneet, neljä työterveyshoitajan huonetta sekä tiloja tähystystutkimuksille ja välinehuollolle.

WTC:n tiloihin kaavailtiin myös kuulontutkimusta sekä luuntiheysmittausta ja digitaalista mammografiaa.

Uudistumisen jälkeen Keskustasta tuli Diacorin suurin lääkäriasema. Vuonna 2005 yritys ylsi yli 100 000 vastaanottokäyntiin.

Hanketta perusteltiin seuraavilla syillä:

- sijainti on loistava
- rautatieasema on vieressä
- metrolla pääsee lähelle
- kampin bussiterminaaliin on matkaa 200 metriä

Keskustan työterveysasiakkaat ovat kiireisiä. Heille aika on rahaa. Palvelut on syytä viedä sinne, missä asiakkaat ovat tai liikkuvat.

Kirjoitan aiheesta saadakseni kuvan työterveyspalvelujen tulevista sijoitusnäkymistä. Oman ongelmansa muodostavat suurten taajamien ulkopuolella olevat palvelujen tarvitsijat. Miten erikoislääkäripalvelut pitäisi organisoida haja-asutusalueiden potilaille?

Kotkan Lääkärikeskus

2009-03-24T19:26:00.001+02:00

24032009206
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Huomasin oheisen ilmoituksen kotkalaisesta kaupunkilehti Ankkurista, joka ilmestyy keskiviikkoisin ja lauantaisin. Jakelu on 46 600 kpl. DuoKymi jakeluksi ilmoitetaan 94 200 kpl. Siinä mediatiedot.

Ilmoituksessa kiinnitin huomiota kahteen käsikirurgiin.

- Janne Nurmenniemi
- Bengt Ström

Kotkan Lääkärikeskuksella on toimipisteet

- Haminassa
- Karhulassa
- Kotkassa

Lisätietoja löytyy osoitteesta:
www.kotkanlaakarikeskus.fi

Yhteinen ajanvaraus 2111500
Työterveys numerosta 2111518

Näen tässä blogissa useita uuden ajan merkkejä. Kirjoitan niistä tarkemmin jatkossa. Halusin vain saattaa tekemäni havainnon sähköiseen muotoon.

Hoitotyön kirjaaminen

2009-03-21T14:13:00.001+02:00

arkistosali
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Keväällä 2005 käynnistyneen Valtakunnallisen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeen päätavoitteena oli kehittää vuoden 2007 loppuun mennessä kansallisesti yhtenäinen rakenteinen tapa kirjata hoitotyö, joka perustuu kansallisesti määriteltyihin ydintietoihin.

- systemaattinen kirjaaminen
- potilaan hoidon kuvaamista sähköisissä potilasjärjestelmissä
- hoidollisen päätöksenteon vaiheet

Hoitotyön ydintiedot:

- hoidon tarve
- hoitotyön toiminnot
- hoidon tulokset
- hoitotyön vaiheet
- hoitoisuus

Lisätietoja löytyy Finnish Care Classification haulla.

Suurkuvanayttöjen käyttö terveydenhuoltoteknologian myynnissä

2009-03-15T17:56:00.001+02:00

suurkuvanaytto_600
Originally uploaded by Helge V. Keitel

Tutkimus- ja terveydenhuoltojärjestelmien myynnissä on pitkät traditiot. Näköpiirissä on kuitenkin kaupankäynnin ja jakelun virtualisoituminen.

Ongelmana on, miten tavoittaa päätöksentekijät, joilla ei ole aikaa istua tietokoneiden ääressä.

Onko tuo olettamus oikea?

Häviäjät vinkuvat, mutta voittajat etenevät | Kauppalehti.fi

2009-03-03T09:08:00.001+02:00

CeBit on iso tapahtuma, mutta taantuma on iskenyt siihenkin. Osallistujien määrät ovat tipahtaneet ja kuluja karsitaan. Teemoina tänä vuonna ovat muun muassa sosiaalinen verkko WorldWideWeb society (Webciety), ympäristöystävällisempi teknologia ja e-health.

"Häviäjät vinkuvat, mutta voittajat etenevät" | Kauppalehti.fi: "Tänä vuonna kokoonnumme keskellä haastavia aikoja. Häviäjät vinkuvat, mutta voittajat menevät eteenpäin vahvasti ja voimalla, ja tiedän että jokainen täällä CeBitissä on voittaja, totesi Schwarzenegger puheessaan Hannover Congress Centrumissa illalla.

Tänä vuonna CeBit-messut ovat kutistuneet merkittävästi edellisvuosista taantuman takia. Myös Berliinin IFA, USA:n CES ja Barcelonan Mobile World Congress ovat syöneet CeBitiä.

Järjestäjä Deutsche Messe odottaa noin 500 000 vierailijaa. Näytteilleasettajien määrä on tippunut 25 prosenttia 4300 kappaleeseen.

- Mennyttä aikaa ovat esimerkiksi pröystäilevät iltatilaisuudet ja hienot ständit Nokialta, joka suosii nykyään Mobile World Congressia, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Vuonna 1986 perustetut messut avautuvat varsinaisesti tänään, eilen maanantaina pidettiin avajaisjuhlallisuudet."

USA panostaa terveydenhuoltoon

2009-03-01T22:06:00.001+02:00

Barack Obaman ennätyksellisen alijäämäisestä budjetista nousee poliittinen sisällissota USA:ssa. Terveydenhuollon uudistukseen varataan 634 miljardia dollaria seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Osa uudistuksesta rahoitetaan korottamalla yli 250 000 dollaria vuodessa ansaitsevien yhdysvaltalaisten veroja.

Medanets langaton - wireless care - human touch

2009-02-15T17:54:00.002+02:00

Törmäsin tällaiseen yritykseen tänään. Olli pyysi ottamaan yhteyttä, mutta ennen sitä päätin hankkia lisätietoja muita kanavia käyttäen.

Yritys - Medanets - wireless care - human touch: "Medanets Oy on erikoistunut terveydenhuollon langattomien järjestelmätuotteiden suunnitteluun."

Yritys tarjoaa hoidon ammattilaisille uudenlaisia langattomia välineitä, joiden avulla voidaan kehittää sairaaloiden, terveyskeskusten ja hoitolaitosten toimintaprosesseja. Henkilökunnan aikaa vapautuu rutiineista varsinaiseen hoitotyöhön ja hoidon laatu kohenee. Hoitajan työn mielekkyys kasvaa, kun rutiinitehtävät vievät vähemmän aikaa.

"Tuotteemme on Medanets ABS - automaattisen kirjaamisen järjestelmä", yritys kertoo verkkosivuillaan. "Medanets Oy:n juuret ovat syvällä oululaisessa langattomassa teknologiaosaamisessa. Se tunnetaan ja sitä arvostetaan maailmanlaajuisesti."

Medanets Oy:n perusti Innokas Medical Oy, joka on edelleen yksi pääomistajistamme. Innokas on asemansa vakiinnuttanut, voimakkaasti kasvava, kansainvälinen terveydenhuollon teknologiatuotteiden sopimussuunnittelija ja valmistaja.

"Langattomuus - tai mikään muukaan teknologia - ei tuo apua oman ydintoiminnan kehittämiseen, jos järjestelmätuotteita kehittävä yritys ei tunne asiakkaansa maailmaa. Siksi olemme perehtyneet tekniikan lisäksi myös terveydenhuollon yksiköiden rakenteisiin, toimintakulttuuriin ja prosesseihin", verkkosivulla kerrotaan.

Palaan tähän aiheeseen ensi viikon aikana. Tekevät yhteistyötä TietoEnatorin kanssa Suomessa. Hyvä tietää!

Potilaiden näytteet ja kuvat voidaan tulkita ulkomaillakin

2009-02-02T12:11:00.002+02:00

Telelääketieteen kehitys mahdollistaa terveyshuollon palvelujen globalisoinnin. Osa tutkimustyöstä voidaan tehdä täällä, lähellä potilasta, mutta lausunnot voidaan hakea linjojen avulla vaikkapa maailman ääristä.

Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 31.1.2007, että suomalaisetkin terveyspalvelujen tuottajat ovat alkaneet etsiä ulkomailta edullisia laboratorio- ja kuvantamispalveluja. Olisiko tässä lääke lääkärinpulaan?

Monissa Euroopan maissa, Intiasta ja muutamasta muusta kaukomaasta puhumattakaan, pystytään laboratorionäytteitä ja vaikkapa tietokonetomografiakuvia tulkitsemaan huomattavasti halvemmalla kuin Suomessa.

Vielä muutama vuosi sitten Suomen perusterveydenhoitoa palveli noin 250 laboratoriota ja noin 200 röntgenyksikköä. Palveluja oli tarjolla joka toisessa kunnassa.

Määrä on sen jälkeen jonkin verran supistunut, kun terveyskeskukset ja sairaalat ovat yhdistäneet toimintojaan.

Tekniikka mahdollistaa nykyisin sen, että Suomessa otettu röntgen- tietokonetomografia-, tai mammografiakuva siirretään digitaalisesti toiseen maahan, ja sikäläinen asiantuntija antaa lausuntonsa kuvasta sähköisessä muodossa.

Jos ulkomainen asiantuntija tutkis kuvan Suomessa, tarvitsee hän Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (Teo) luvan harjoittamiseen. Kun kuva tutkitaan ja lausunto kirjoitetaan jossain muussa maassa, Suomen viranomaiset ovat voimattomia.

Ongelma korostuu silloin, kun palveluja ostetaan EU:n ulkopuolisista maista, esimerkiksi Intiasta, josta tarjotaan palveluja Suomeenkin.

Suorien yhteyksien rakentaminen

2009-01-18T13:53:00.008+02:00

Blogit, sosiaalinen media ja digitaaliset yhteisöt mahdollistavat suoran vuoropuhelun lääkäreiden ja terveydenhuollon päättäjien kanssa, mutta edellytyksenä on toimintatavan muutos.

Blogit ovat rakenteeltaan "yhdeltä monelle" -viestintävälineitä, joissa on kommentoinnin mahdollisuus. Se ei vielä riitä. Kommentteja tulee vain harvoin.

Olemme pitkään tutkineet useiden kanavien käyttöä eli monikanavastrategiaa. Viemme parhaillaan uutta vuorovaikutteisempaa viestintästrategiaa käytäntöön useita kanavia hyödyntäen.

Rannekanavaoireyhtymä ei herätä suuria tunteita lukijoissa eikä terveydenhoidon ammattilaisten piirissä. Vuoropuhelun synnyttäminen on vaativa tehtävä. Olisiko helpompaa kirjoittaa tunnetummasta ongelmakentästä? Tupakoinnista, syövästä, sydäntaudeista, diabeteksestä?

Joku rannekanavaoireyhtymään perehtynyt alan guru voisi kirjoituksillaan kirvoittaa keskusteluun. Samoin, jos vaivasta kertoisi filmitähti tai suuren yleisön rakastama huippu-urheilija.

Olen kirjoittanut muutamista julkkiksista, mutta sekään ei vielä riitä. Meillä on lukijoita, mutta vuoropuhelun köyhyys vaivaa blogeja. Tilanne on toinen ns. yhteisöalustoilla, joista kerron tarkemmin seuraavassa postauksessa.

Toinen näkökulma: osumatarkkuutta pitää lisätä. Kommentoinnin ja lukijoiden määrä ei sekään ole ratkaisu. Haluamme päästä suoraan yhteyteen lääkäreiden ja työterveyshuollossa niiden kanssa, jotka törmäävät työssään rannekanavaoireyhtymästä kärsiviin potilaisiin.

Olemme pohtineet, lukevatko käsikirurgit blogeja? Onko lääkäreillä aikaa bloggaamiseen tai niiden lukemiseen? Löytyykö RKO:sta kirjoittavia työterveyshoitajia? Entä neurologit ja neurofysiologit, miten he suhtautuvat Mediraceriin? Hetkauttaako tämä terveystalouden, politiikan ja hallinnoin edustajia?

Miten saamme heidät mukaan keskusteluun? Siinä luu purtavaksi? Tehtävä ei ole mahdoton, mutta vaatii verkostotyön uudelleen suuntaamista. Kysymykset on asetettava toisin. Missä päätöksentekijät liikkuvat ja miten pääsemme puheväliin heidän kanssa?

Tässä pieni terveyteen liittyvä huumoripläjäys, joka herättää keskustelua verkossa.

Miten lähestymme päätöksentekijöitä verkossa?

2009-01-17T15:35:00.002+02:00

Internet on hyvä hevonen. Sillä voi levittää runsain mitoin tietoa maailman ääriin. Mutta, miten viestit kohdennetaan juuri oikeille henkilöille ja päätöksentekijöille?

Euroopan terveysteknologian markkinat ovat mutkikkaat. Terveydenhuollon organisaatiot ovat erilaisia.

Saksa ei ole terveysteknologian markkinoijalle mikään yhtenäinen maa. Bundeslandit ovat itsenäisiä päätöksenteossaan.

Koko markkina-alueen kattamiseksi tarvitaan useita alueellisia toimijoita, jotka tuntevat oman maakunnan asiat, ihmiset, tavat ja tottumukset.

Miten voit hyödyntää sosiaalista mediaa liiketoiminnassa?

Miten löydät yrityskäyttöön sopivat sosiaalisen median työkalut?

Mitä sosiaalinen media tarjoaa yhteisöllisen oppimisen ja liiketoiminnan tukemiseen?

Miten sosiaalisen median yhteisöt voivat tukea liiketoiminnan ja markkina-alueoppimisen kehittämistä?

Kehitämme jatkossa vastauksia näihin kysymyksiin. Törmäämme lukuisiin kieli- ja kulttuurimuureihin. Italia poikkeaa Saksasta, Ranskaa ei voi verrata Britanniaan. Pohjoismaatkin poikkeavat toisistaan. Tämä asettaa suuren haasteen internet-viestinnälle. Tärkeintä on päästä suoraan vuoropuheluun mielipidejohtajien ja päätöksentekijöiden kanssa.

Meillä on kulttuurieroja jopa suloisessa Suomen maassa. Etelässä toimitaan toisin kuin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomen työterveyshuolto on pitkälti yksityisten terveystalojen hallussa. Pohjoisessa terveyskeskukset ovat edelleen vahvasti mukana toiminnassa.

Terveysteknologian innovaatiot

2009-01-16T13:31:00.000+02:00

Uudistamme tätä blogia. Ideana on lisätä vuoropuhelua terveysteknologiasta ja hyvivoinnin innovaatioista kiinnostuneiden lääkäreiden, tutkijoiden, hoitajien ja hallinnosta vastaavien kanssa.

Kehitämme myös monikielistä, kulttuuri- ja kielirajat ylittävää keskusteluympäristöä, johon kutsumme terveysalan asiantuntijoita, laitevalmistajia ja hoitomenetelmien kehittäjiä.

Tavoitteena on lisätä:

Kävijöiden määrää
Vuoropuhelua uuden teknologian vaikutuksista terveydenhoidon kustannuksiin
Miten uuden teknologian käyttöönottoa voidaan edistää ja nopeuttaa

Kirjoitukset RKO:sta jatkuvat, mutta meidän on päästävä lähemmäs laitteiden ja menetelmien käyttäjiä. Haluamme kuulla, miten päättäjät suhtautuvat uusien diagnostisten menetelmien käyttöönottoon.

Suurena haasteena on vuoropuhelun aktivoiminen. Haluamme lisää lukijoita ja enemmän kommentteja.

Rannekanavaoireyhtynän hoitotavat alueittain

2009-01-09T05:54:00.002+02:00

Olen tänään matkalla Kuopioon. Siellä on terveystaloustieteen laitos. Kirjoitan siitä aiheesta tarkemmin viikonlopun aikana. Suomenkielisessä blogissa käsitellään jatkossa RKO:n diagnostiikkaa ja leikkaushoitoa alueellista.

Kuopio saa toimia tämän uuden kirjoitussarjan aloitusalueena. Haastattelin viime syksynä Kalastajatorpalla sikäläistä ylilääkäriä. Palautan mieleen haastattelun ydinteemaa. Ajatuksena oli, että mediracereita pitäisi olla terveyskeskuksissa ja potilaiden diagnostiikka tehtäisiin siellä.

Pohdittavaksi nousee täten rannekanavaoireyhtymän diagnostiikan hajasijoittaminen niin, että perustyö tehdään terveyskeskuksissa.

Hyödyt potilaille
Leikkausjonojen väheneminen
Nopeampi hoito
Halvemmat kustannukset

Kansainvälisenä vertailumallina voimme soveltaa Leicesterin yliopistollisen keskussairaalan piirissä kehitettyä hoitomallia. Mutta näistä tarkemmin, kunhan ensin olemme saaneet hiukan lisää taustatietoa.

Otan selvää, miten paljon käsikirurgisia leikkauksia tehdään mm Kuopion yliopistollisen keskussairaalan alueella.

Löytyykö kansallisesta jakautumisesta tilastotietoa? Pitääkö hakea sosiaali- ja terveysministeriöstä?

Hauskaa Joulua Mediracerin maisemista

2008-12-21T15:15:00.002+02:00

Vuosi lähestyy päätöstään. Suomalaiset jännittävät, tuleeko meille valkoinen joulu. Kiitämme mielenkiitoinsesta yhteistyön vuodesta. Toivotamme kaikkille hauskaa joulua ja onnekasta uutta vuotta 2009.

Terveysinnovaatioita palkittiin ideakilpailussa - Mediuutiset

2008-12-17T14:37:00.001+02:00

Kirjoitan vaihteeksi muistakin suomalaisista terveysteknologian tuotteista ja innovaatioista. Alla olevan linkin kautta löytyy lisätietoja. Mediracer voitti 2007 UK:ssä palkinnon vastaavanlaisessa kilpailussa. Onnea Venture Cupin voittajille!

Terveysinnovaatioita palkittiin ideakilpailussa - Mediuutiset: "INNOVAATIOKILPAILU
[Mari Heikkilä, Mediuutiset, 16.12.2008, 14:08] Terveysinnovaatioita palkittiin ideakilpailussa.

Yhdeksännen kerran järjestetyn Venture Cupin liikeideakilpailuun lähetettiin tänä vuonna kaiken kaikkiaan 212 liikeideaa. Suurimman palkintopotin keräsi parantumattomasti sairaiden syöpäpotilaiden onkolyyttisiin adenovirushoitoihin keskittyvä Oncos.

Oncos oli koko kilpailun viiden voittajatyön joukossa sekä paras tutkimuslähtöinen liikeidea. Yrityksen ideana on kaupallistaa Helsingin yliopiston ja HUS:n tutkimusryhmän kehittämä virushoitomenetelmä, joka tuhoaa syöpäsoluja. Lupaavasta menetelmästä halutaan apu mahdollisimman monelle potilaalle. Oncosin takaa löytyy parivaljakko Akseli Hemminki ja Pekka Simula.

- Etsimme kilpailusta perustamisvaiheessa olevalle yrityksellemme rahoittajakontakteja ja uskottavuutta. Venture Cup oli hyvä mahdollisuus saada sparrausta oman liikeidean esittämisestä. Sekä kirjallinen että suullinen vaihe olivat hyviä harjoituksia, sanoo Simula.

Viisi parasta ideaa palkittiin 2000 euron palkintosummalla. Lisäksi kilpailussa jaettiin 2000 euron palkinto parhaalle tutkimuslähtöiselle idealle.

Helge: Palkinnot ovat pieniä, mutta henkinen tuki auttaa innovaattoreita viemään ideoitaan eteenpäin.

Venture Cupissa palkittiin myös toinen terveydenhuoltoalan yritys, Bloomjack. Sen liikeideana on kehittää käyttäjälähtöisiä ja älykkäitä terveystuotekonsepteja tuotantovalmiiseen prototyyppiin asti.

Helge: Bloojackiin ja Oncosiin pitää tutustua.

Venture Cup on liiketoimintasuunnitelmakilpailu, jonka tavoitteena on edistää kasvuyrittäjyyttä Suomessa. Venture Cup tarjoaa myös ilmaisen yrittäjyyskoulutusohjelman, ohjausta ja tuomaristopalautetta liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen sekä mahdollisuuden Suomen johtavien pääomasijoittajien kohtaamiseen. Kilpailu järjestetään yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, teknologiakeskusten ja yrityshautomoiden kanssa."

Helge: Hyvä, kun alan henkistä infraa kehitetään!

Kunnossa Kaiken Ikää ja HUS Hiirellä Hyvinvointia

2008-12-05T10:08:00.006+02:00

Taustalla on HUS:n "Hotelli Hilton". Alueella tehdään uudisrakennustöitä. Mutta HUS on paljon suurempi, toimintakenttä laajempi. Potilaita tulee yliopistolliseen keskussairaalsta Kymijoen rannoilta (Ruotsinpyhtää) ja kaukaa läntiseltä Uudeltamaalta. Erikoissairaanhoitoon tullaan ilmeisesti koko maasta. En tätä kirjoittaessani edes tiedä missä raja kulkee. Asiakas- ja hoitosuhteiden ylläpitämiseksi voidaan HUS:n kaltaisessa yksikössä hyödyntää sosiaalista mediaa. Kirjoituksessani yritän myös rakentaa aasinsiltaa RKO:n varhaisdiagnostisointiin ja ennakoiviin toimiin yritysten työterveyshuollossa.

Missä työtehtävissä RKO esiintyy?
Voidaanko työnkuvan ja ergonomian suunnittelulla välttää altistumista?
Levon, ergonomian ja työn vaihtelevuuden organisointi
Miten hyvin työterveyshuollossa tunnetaan ongelmien ennakointi?

Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) työyksiköt ovat laajalla alueella pitkin Uuttamaata. Suuri osa henkilökunnasta tekee vuorotyötä.

Iso henkilökunnan määrä, laajalle levinneet työyksiköt ja lisääntyneet työtehtävät ovat herättäneet tarpeen verkon hyödyntämiseen. Pohdin jatkossa, miten RKO:n diagnostiikka ja käsikirurgian hoidon seurantaa voitaisiin niveltää osaksi HUS:n kehitteillä olevaan kokonaisuuteen. Tämä palveluahan voisi tulevaisuudesa ulottua HUS:n vaikutuspiirin ulkopuoelle.

Uusi palvelumuoto
Vertaisryhmien muodostuminen
Mahdollistaisi asiantuntijoiden ja ruohonjuuritason (asiakkaat) välisen vuoropuhelun

HUS:n tulevaisuuden haasteita ovat henkilökunnan ikääntyminen, kilpailu ammattilaisista, työkyvyn ylläpitäminen, sairauksien ennalta ehkäisy ja eläkkeelle siirtyminen, kertoo fysioterapeutti Taina Liukkonen, HUS:n ”Kunnossa kaiken ikää-hankkeesta”. Pääsin aiheesta jyvälle eilen Finlandiatalossa pidetyssaä TiVIT Foresight 2008 Seminarissa.

Tieken Tiedosta Tietoyhteiskunnan kehittäjä 4 / 2008 lehdestä löysin aiheeseen liittyvä artikkeli. Foresight seminaarissa puhuttiin myös paljon sosiaali- terveyspalvelujen kehittämisestä.

HUS:n tavoitteena on saada toukokuuhun 2009 mennessä Hiirellä hyvinvointia –ohjelma pilottiyrityksistä vähintään 10 000 säännöllistä käyttäjää. Sivuston yleiseen osaan odotetaan noin 500 000 käyttäjää.

Tämä tarkoittanee kaikille avointa alueellista ja kansallista palvelumuotoa

Monistettavaa mallia tarjotaan myös muille. Tarkoituksena on, että verkkopalvelu olisi tulevaisuudessa käytössä kaikissa organisaatioissa, jotka haluavat tehostaa henkilöstön pyrkimyksiä kohti tervettä elämäntapaa.

Palvelun laajentumsielle ei pitäisi olla teknisiä esteitä
Sisällön tuotannosta ei tässä vaihessa ole tarkempaa tietoa

Verkkopalvelu koostuu kahdesta osasta. Sen yleisestä osasta kaikki suomalaiset voivat saada tietoa ja tukea positiiviseen elämäntapamuutokseen. Toinen osa on organisaatioiden sisäinen. Se sisältää tietoa yrityksen terveyttä edistävästä toiminnasta, ajankohtaisista tapahtumista ja työpaikkaliikuntapalveluista.

Tämä viittaa esimerkiksi työterveyshuoltoon

Hyvinvointiverkkopalvelu on ennaltaehkäisevää toimintaa, se tukee ja auttaa, Tieken artikkelissa kerrotaan. Jäin miettimään, tullaanko palvelun piiriin hakemaan myös muita yrityksiä vai keskittyykö se puhtaasti HUS:n henkilökuntaan?

Tarkoitan tällä sisällön tuotannon organisointia
Miten palvelujen käyttäjälähtöisyys varmistetaan?

Tapaan Tiekeläisiä lähiaikoina ja tulen kysymään tästä hankkeesta lisää taustatietoja, koska tässähän on aineksia paljon laajempaan verkottuvaan hyvinvoinnin edistämiseen.

Hiirellä hyvinvointiin pähkinänkuoressa:

Yleinen osa

ravinnon merkitys työssä onnistumiseen ja jaksamiseen
mielialan vaikutus työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen
hyvän kunnon merkitys tuloksellisessa työssä
kuntoilukaveripalvelu
alkoholin käyttömittari
työergonomia

Yrityksen sisäinen osa

terveyttä edistävä toiminta
työpaikkaliikuntapalvelut
työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta
yrityksen työergonomia

Rannekanavaoireyhtymän ennaltaehkäisemistä voitaisiin kehittää työyhteisön työergonomiaa kehittämällä, mutta raskasta, tarkkaa ja vaativaa käsityötä tekevien joukosta voitaisiin jo työhönottovaiheessa testata henkilöitä, jotka toimivat RKO altistavissa tehtävissä. Näitä ryhmiä on sosiaali- terveydenhoidon piirissä ja hallinnossa. Erityisryhmänä mieleen tulevat muun muassa hammaslääkärit.

Hyvinvointiverkkopalvelun kehittämiseen ovat ilmoittautuneet mukaan HUS ja Helsingin kaupunki, mutta lisää organisaatioita ideoineen kaivataan kehittämään palvelua. Hyvinvointiverkkopalvelu on ennalta ehkäisevää toimintaa, se tukee ja auttaa.

Verkko on tavoitettavissa juuri silloin kun kukin haluaa aloittaa oman elämänsä remontin. Se on apuväline, jonka avulla ihmiset voivat kerrata ohjaustilanteissa esiin tulleita asioita.

Verkkopalvelun rakentamiseksi on haettu rahoitusta vuodelle 2009 valtakunnalliselta Kunnossa Kaiken Ikää –ohjelmalta. Kehittämishankkeen organisoinnista vastaa TIEKE. Verkkopalvelun pyrkimyksenä on tuoda esiin ihmisen omien valintojen vaikutusta elämänhallintaan. Vaikuttavuutta haetaan niin työntekijän henkilökohtaiseen kuin työyksikön hyvinvointiin.

Mediracer Medica 2008 Audio ja Video

2008-12-01T17:26:00.002+02:00

Mitä tapahtuu Medica 2008 jälkeen? Väki on palannut Düsseldorfista ja voimme toivottavasti kohta kommentoida tapahtuman tuloksia.

Kirjoituspuolelta kerron uutisena, että Olli Kallio aloittaa KK-Netissä 1.12.2008 ja suunnitteilla on palvelujen uudistaminen ja syventäminen.

Aloitamme audiohaastattelut ja video astuu kuvaan vuoden 2009 puolella. Lisäämme asteittain lisää kuvamateriaalia, ääntä ja liikkuvaa kuvaa.

Pitkässä juoksussa videolla on entistä suurempi merkitys. Hakukoneoptimoinnin näkökulmasta teksti on edelleen pätevää ja sisältötuotannon näkökulmasta nopein tapa tuottaa uutta.

Seppo Nevalaiselle ehdottaisin tapaamista Vantaan Aviapoliksessa /Technopoliksessa. Tulisimme sinne visiitille Ollin kanssa viimeistään ensi viikolla tekemään historiallista podcastia (Mp3).

Teemoina voisivat olla (voimme valmistella online ennen tapaamista):

1. Mediracer jakeluorganisaatio eilen – tänään – huomenna
2. Mediracer One Stop Clinic –konsepti
3. Medica 2008 kommentteja
4. Joulutervehdys – Äänikirje kumppaneille ja jälleenmyyjille

Sopisiko 12.12.2008 kello 12 – 15 välisenä aikana? 1-2 tuntia riittää.

Mediracerin mahdollisuuksista Ranskassa

2008-11-27T06:55:00.003+02:00

Uudessa kirjoitussarjassa pohdin Mediracerin mahdollisuuksia uusilla markkina-alueilla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Medica 2008 tavoitteena oli muun muassa löytää yhteistyökumppaneita Ranskasta. Miltä Ranskan perusterveydenhoidon organisaatio näyttää verrattuna Suomen vastaavaan? Mahdollistavatko vai estävätkö kulttuurierot uuden innovatiivisen toimintamallin lanseeramisen?

Suomessa puhutaan perusterveyden kriisistä. Ranskaa pidetään byrokraattisena maana, mutta sikäläinen terveydenhoito toimii hyvin. Myös siellä puhutaan terveydenhuollon kustannuskriisistä, mutta järjestelmästä löytyy paljon hyvää. Meillä on sattuneesta syystä järjestelmästä myönteisiä omakohtaisia kokemuksia. Onko ranskalaisten järjestelmässä jotain sellaista, josta meidän [suomalaisten] kannattaisi ottaa oppia?

Systeemi lähtee siitä, että potilas menee ensin yleislääkärille, joka lähettää tarvittaessa erikoislääkärille. Pienissä kylissä on yksityisiä sairaanhoitajia, jotka ovat itsenäisiä pienyrittäjiä. Sairaanhoitaja käy asiakkaan luona tarvittaessa ja sairausvakuutus korvaa toimenpiteet, jos lääkäri on ne määrännyt.

Lääkäreiden kotikäynnitkin ovat rutiinia. He tekevät niitä myös öisin, jolloin korvaus on vähän suurempi. Ammerschwirissa asuessamme tunsimme oman kotilääkärimme, tohtori Fuchsin. Hän ehti vierailla luonamme useita kertoja, kun pojat olivat kuumeisia, korvaa särki tai iski paha mahatauti.

Yleislääkärin palkkio on 22 euroa, josta sairasvakuutus maksaa asiakkaan / potilaan pankkitilille lyhyessä ajassa 70 prosenttia. Korvauksen voi saada jo lääkärin vastaanotolla, jos omistaa vihreän Carte Vitalen eli paikallisen Kela-kortin.

Laboratoriokuluista palautetaan 60 prosenttia
Lääkekulujen palautusprosentti on 65

Lähes kaikilla ranskalaisilla on lisäksi vapaaehtoinen maksullinen sairausvakuutus, joka useimmiten korvaa loput. Vakuutus tulee automaattisesti esimerkiksi työn kautta, mutta sen voi ottaa myös yksityisesti.

Sairaalakäynnit ovat usein ilmaisia ja lisäksi on pitkä lista eri sairauksia, joiden hoidosta asiakas ei maksa mitään. Esimerkkinä mainittakoon, että silmänpohjarappeumaa potevat pääsevät pian leikkaukseen hyvälle silmäklinikalle.

Tästä minulle herää kysymys: Onko RKO:n eli rannekanavaoireyhtymän tutkiminen ja mahdollinen leikkaus yhtä mutkatonta ja nopeaa kuin silmäklinikalle pääsy? Tätä asiaa pitää tutkia tarkemmin. En vielä tätä kirjoittaessani osaa antaa varmaa vastausta.

Ranskassa ajatellaan, että ennaltaehkäisy ja nopea toiminta ovat edullisempia kuin se, että ihmiset joutuvat odottamaan eivätkä pääse ajoissa hoitoon.

Lähde: Taustatietoja Riitta Ahosen, vapaa toimittaja Kemistä, artikkelista DIALOGI 7/2008 artikkelista ”Ranskan terveydenhoito toimii”. Dialogi on sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKES julkaisu.

Kättä päälle sopimus Hollannissa

2008-11-19T15:15:00.002+02:00

Mediracer Oy ja hollantilainen Medimast allekirjoittivat jälleenmyyntisopimuksen Lokakuussa, 2008. Sopimus pitää sisällään Mediracer® CTS -tutkimuslaitteen ja palveluiden jälleenmyynnin Alankomaissa.

Mediracer Medica 2008 Dysseldorf, Saksa

2008-11-19T12:15:00.003+02:00

Mediracer Oy esittäytyy tänään Dysseldorfissa alkavilla Medica 2008 messuilla. Yritys etsii uusia yhteistyökumppaneita seuraaville markkina-alueille. Tervetuloa tutustumaan!

Hall 9 Stand B73

Saksa
Ranska
Italia
Espanja
Portugali
Belgia
Itävalta
Tanska
Puola
Sveitsi
Norja
Kanada
Lähi-Itä

M ediracer Medica 2008 Düsseldorf, German y

Today is the start of Medica 2008 in Düsseldorf, Germany. More reports to come. I'll publish some new Mediracer pictures as well.

Mediracer Ltd proudly presents a new generation nerve conduction study (NCS) device for Carpal Tunnel Syndrome using Bluetooth technology (Mediracer CTS Test Device).

You can find us In Medica 2008 in the Hall 9 Stand B73, 19th-22th November.

We are looking for distributors in EU (especially in Germany, France, Italy, Spain, Portugal, Belgium, Austria, Denmark and Poland countries) and outside EU Switzerland, Norway and Middle East and Canada.

To organize an appointment with us, please contact info@mediracer.com

Hall 9 Stand B73

Mediracer Britanniassa ja Irlannissa

2008-11-17T15:18:00.001+02:00

Mediracer Oy ja englantilainen yritys Osteotec Ltd allekirjoittivat jälleenmyyntisopimuksen kesäkuussa, 2008. Sopimus pitää sisällään Mediracer® CTS -tutkimuslaitteen ja palveluiden jälleenmyynnin Britanniassa ja Irlannissa.

Oulussa muitakin hyvivointialan yrityksiä

2008-11-12T21:58:00.002+02:00

Mediracer on Oulusta kotoisin. Löysin tänän uutisen Kymen Sanomat 8. marraskutta 2008 lehdestä, jossa kerrottiin toisesta mielenkiintoisesta oululaisyrityksestä. Juuret juontavat 90-luvun alkuun, ehkä piedmmälle.

Videra Oy kehittää ns. hyvivointi-TV-konseptia., joka mahdollistaa television ja tietokoneen avulla näkö- ja kuuloyhteyden vanhuksen kodista hänen omaisiinsa, kotihoidon henkilökuntaan ja muihin käyttäjiin.

- Ratkaisu lisää ikäihmisten vuorovaikutusta ja turvallisuuden tunnetta.
- Yhteyden kautta voi lähettää kuntoutus- ja päiväkeskusohjelmaa.
- Mahdollistaa virtuaalikäyntejä yön aikana.

Videra on tehnyt palvelusopimuksen Hyvinvointi-TV:stä reilun kymmenen kunnan kanssa. Teknologiaa on myyty niin palvelukoteihin ja yksittäisille käyttäjille.

- Taidanpa soitta Pasi Nissiselle, Videra Oy Espoon toimisto.
- Kymenlaaksossa teknologiaa kokeillaan Kuusankoskella vuodenvaihteen jälkeen.
- Kiinnostusta teknologiaan on ollut Ruotsia, Saksaa ja Japania myöten.
- Palvelua on myyty vasta kotimaassa.

Hyvä tietää.

Yhden pysähdyksen RKO-klinikka ja Telemetriat kentältä

2008-11-08T10:26:00.002+02:00

Mietin aamukahvia juodessani ”One Stop Clinic” eli ”Yhden Pysähdyksen Klinikka” –mallain toteutusmahdollisuuksia globaalina liiketoimintana. Jostain pitäisi aloittaa. Malli on luotu valmiiksi UK:ssa ja sieltä prosessia pystyisi sujuvasti laajentamaan.

Sain idean hankkeen jatkopohdintoja varten Hesarin uutisesta, jossa tiistaina 4. lokakuuta kerrottiin ”Keikkalääkäriyhtiö MedOne myytiin ruotsalaisille, perustajalääkärit nettosivat 52 miljoonaa euroa pääomatuloja”.

Lääkärit myivät puolet MedOnesta ruotsalaiselle Attendolle. Eniten rikastui toimitusjohtaja, 39-vuotias Pertti Karjalainen, joka kipusi 22 miljoonalla neljänneksi eniten pääomatuloja ansainneeksi suomalaiseksi.

MedOne tarjoaa myös työterveyspalveluja. Rannekanavaoireyhtymän diagnostiikka- ja käsikirurgiapalveluja tarjoava yksikkö voisi nopeuttaa tutkimuksiin ja hoitoon pääsyä. Sen seurauksena edunsaajina olisivat potilaat, työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yhteiskunta.
MedOnen varatoimitusjohtaja Antti Ylikorkala sai pääomatuloja viisi miljoonaa. Jättituloihin ylsivät myös MedOnen jättäneet Veli-Matti Riihimäki 16 miljoonallaan ja Sami Martinkauppi viidellä miljoonalla eurolla.

Kiinnostaisiko heitä sijoitus uuden liiketoiminnan kehittämiseen? Terveystaloudelliset edut tunnetaan, mutta nyt pitäisi tarttua tuumasta toimeen. Menestyneet yrittäjät voisivat viedä OSC-mallia eteenpäin meillä ja muualla.

Neljän lääkärikaveruksen perustama MedOne on mullistanut suomalaista terveydenhuoltoa. Viime vuonna (2007) 115 miljoonan euron liikevaihdon tehnyt yhtiö ylpeilee olevansa suurin julkisen sektorin kumppani terveyspalveluissa.

”Kumppanuus” tarkoittaa, että kunnat ovat ulkoistaneet MedOnelle jo kuutisenkymmentä terveyskeskusta, osastoa ja palvelutaloa. Lisäksi MedOne vuokraa työvoimaa lääkäripulasta kärsiville kunnille.

Alun perin MedOne perustettiin keikkalääkäreiden välittäjäksi. Nyt ulkoistukset tuottavat yi 70 prosenttia myynnistä.

Yhden lääkärin palkkaaminen vuodeksi maksaa noin 130 000 euroa eli MedOnen perustajien tuloilla palkkaisi 406 lääkäriä. Lauma riittäisi pyörittämään Oulun yliopistollista sairaalaa, on Helsingin Sanomat toimittaja Perttu Kauppinen laskeskellut.

Taloudelliset, tiedolliset ja henkiset resurssit ovat olemassa: OSC on organisointikysymys. Mediracerilla on valmiina kenttätyöhön työpaikoilla soveltuva hermoratojen mittauslaite (nerve conductivity measurement) ja valmis telemetrinen erikoislääkäripalveluinfrastruktuuri. Tarvitaan vain kenttätyön organisointi, klinikkojen maantieteellinen järjestäminen ja sopimukset kuntien ja työnantajien kanssa.

Kiinnostaako?

Mediracerin maailmanlaajuinen ilmasilta

2008-11-02T21:04:00.006+02:00

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Finnair avasi suoran reitin Souliin, Etelä-Koreaan 2. kesäkuuta 2008.

Uusi yhteys parantaa korealaisten yhteyksiä Eurooppaan. Toivomme, että korealaiset näkevät parantuvien yhteyksien myötä myös yhteistyön mahdollisuuden innovatiivisten pk-yritysten kanssa. Korean kuluttajat vaurastuvat nopeasti, hyvinvointiin, vapaa-aikaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat entistä lupaavampia liiketoiminta-alueita.

Mediracer Oy:llä on toimisto Aviapoliksessa eli Technopolis Oyj:n toimistokompleksissa lähellä lentokenttää. Olettakaamme, että tämä edullinen logistinen sijainti ja siihen liittyvät logistiset mahdollisuudet johtavat uusiin liiketoimintayhteyksiin Kaukoidässä toimivien Wellness-yhtiöiden kanssa. Suomella on Koreassa erittäin hyvä maine muun muassa ympäristöystävällisenä maana.

Helsinki-Vantaa saa vastaparikseen Inchenonin lentokentän, joka on Etelä-Korean suurin, ja kuuluu maailman suurimpiin rahtikenttiin. Kaikki on valmiina, yhteydet toimivat, Soul on tullut lähemmäs meitä. Meidän tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen.

Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana: viime vuonna sen arvo oli lähes 1,1 miljardia euroa. Suomen vienti Koreaan oli vuonna 2007 alle 600 miljoonaa euroa. Suomalaisilla yrityksillä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Koreassa, joka on maailman 10. suurin kansantalous.

"Suuret auto- ja elektroniikkavalmistajat, kuten Hyundai ja Samsung, ovat Suomen tuonnin kärjessä, mutta Koreasta tuodaan myös valmistavan teollisuuden tarvitsemia komponentteja ja materiaaleja. Monet merkittävät suomalaiset vientituotteet sisältävät yllättävän paljon korealaisia komponentteja," kertoo Aviapoliksen esite.

Koreassa on paljon valmistavaa teollisuutta, joka samalla tarkoittaa sitä, että maassa on myös joukoittain ihmisiä, jotka kärsivät rannekanavaoireyhtymästä. Kirjoitan tästä tulevissa postauksissa.

Mediracer Medica 2008 Düsseldorfissa

2008-10-26T15:09:00.004+02:00

Keskustelimme tuotepäällikkö Pasi Karsikkaan kanssa Mediracer Oy:n lähajan tapahtumista

Pohjoismaissa
Manner-Euroopassa
Saksassa (erityismaininnan saa Medica Düsseldorfissa)
Isossa-Britanniassa
Etelä-Afrikassa
Austraaliassa

Laitan tähän "Tradetours-messumatkoja vuodesta 1980" sivuesittelyn. Kirjoitan kuitenkin tarkemmin Medica 2008 -tapahtumasta lähiaikoina. Matkoja järjestää tietenkin moni muu matkatoimisto, mutta laitan tämän muistutukseksi tapahtumasta, joka käynnistyy muutaman viikon kuluttua.

Medica / Compamed - lääketeollisuus ja sairaala-ala, Düsseldorf

19.-22.11.2008

Kaksi kansainvälistä huipputapahtumaa, katso tarkemmat tiedot messujen omilta sivuilta, www.medica.de ja www.compamed.de

Matkapäivät

Matka 1	18.-20.11.	ti - to	2 vrk	Matka 4	18.-22.11.	ti - la	4 vrk
Matka 2	20.-22.11.	to - la	2 vrk	Matka 5	18.-21.11.	ti - pe	3 vrk
Matka 3	19.-22.11.	ke - la	3 vrk

Messumatkapakettien hinnat (alkaen/hlö/2hh)

	Matkat 1 ja 2	Matkat 3 ja 5	Matka 4	Lentoyhtiö
Hotel Ibis	750,00	860,00	-	AB
Hotel Ibis	870,00	980,00	1020,00	LH, AY, SK
Börsen Hotel	840,00	980,00	-	AB
Börsen Hotel	960,00	1100,00	1150,00	LH, AY, SK

AB = Air Berlin, AY = Finnair, LH = Lufthansa, SK = Scandinavian Airlines

Hotellikuvaukset

Hinta on ohjeellinen alkaen-hinta. Koska lentohinnat vaihtelevat päivittäin, etsimme aina edullisimman saatavilla olevan lentohinnan ja räätälöimme juuri Teille sopivan messumatkapaketin. Hotellit ovat tilauspohjalta. Voitte varata kauttamme myös pelkän hotellin.

Terveydenhuolto edellyttää rakennemuutosta - Mediuutiset

2008-10-17T15:02:00.001+03:00

Kuuleeko, kuuleeko ministeri Paula Risikko? Minulla olisi peruspalvelu- ja terveysministeri Paula Risikolle asiaa. Kuvailen tässä yhtä asiaa, joka alkulähteenä on oululainen Mediracer-innovaatio.

Terveydenhuollon prosessien kehittämiseen on tarjolla uutta teknologiaa, telemetrinen palvelujärjestelmiä ja innovatiivinen diagnostiikka- ja hoitomalli, jonka käyttöönotto etenee hitaasti.

Mediracer-hajautetun diagnostiikan ja leikkaushoitoon pääsyn nopeutuminen säästäisi kuntien, yritysten, vakuutusyritysten ja Kelan rahoja, mutta vain jos rohkeutta uuden omaksumiseen olisi himpun verran enemmän. Ennen kaikkea RKO:sta kärsivät potilaat voittaisivat.

Tästä haluaisin keskustella sekä ministerin että lukijoiden kanssa.

Mediracer on vain yksi esimerkki tuottavasta prosessiuudistuksesta:

Yhden pysäkin kliniikka-mallia on testattu Britanniassa
Mediracer -telemetriapalvelu ja One Stop Clinic yhdistettynä tuottaisivat raha ja vähentäisivät kärsimystä

Terveydenhuolto edellyttää rakennemuutosta - Mediuutiset: "Terveydenhuolto edellyttää rakennemuutosta

Suomalainen terveydenhuolto toimii monelta osin moitteettomasti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Meillä on osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Olemme myös saavuttaneet hyvän aseman kansainvälisissä hoitotulosten vertailuissa. Emme kuitenkaan voi kieltää etteikö ongelmiakin olisi.

Potilaan näkökulmasta hoidon saatavuus vaihtelee kunnittain. Kaikista terveyskeskuksista ei hoitoaikoja saa ja osassa keskussairaaloista on edelleen pitkät hoitojonot tai hoitojen eteneminen muuten viivästyy. Kustannusten, vaikuttavuuden ja toteutuneiden hoitojen vaihtelu on suurta.

Työntekijöiden näkökulmasta työ on monessa työyhteisössä pakkotahtista ja syö työntekijöiden jaksamista. Tietotekniikka vie liikaa aikaa potilastyöltä. Työvoimapula on ilmeinen. Erityisesti lääkäripula näkyy nyt, mutta ennakoitavissa on myös muun henkilöstön vaje."

Määrääkö asuinpaikkakunta tutkimuksiin ja hoitoon pääsyn?

2008-10-13T12:47:00.003+03:00

Määrääkö asuinpaikkakunta tutkimuksiin ja hoitoon pääsyn?

Miten nopeasti rannekanavaoireileva pääsee paikkakunnallasi ENMG-tutkimukseen?
Miten pitkään pitää jonottaa käsikirurgille pääsyä?

Hoitoprosessin uudelleenarviointi alkaa Mediracer-laitteiden hankinnalla.

Niitä sijoitetaan paikallis- ja aluesairaaloihin.
Tarkistuksia varten tarvitaan yksi laite vielä käsikirurgiaosastolla niiden tutkimiseksi, jotka tulevat osastolle ilman ENMG- tai Mediracer-tutkimusta.

Näin helppoa se olisi, jos saisimme aikaiseksi kansallisen järjestelmän, joka takaisi nopean diagnostiikan paikallistasolla, josta lähete käsikirurgiaa suorittavaan yksikköön.

Tämä edellyttäisi kokonaisuuden uudelleenarviointia
Hoitoon ohjautuminen nopeutuisi
Turvallisuuskriittinen ja potilaslähtöinen lähestymistapa
Terveydenhoitojärjestelmä säästäisi rahaa ja reusrsseja
Potilaat ja kunnat voittaisivat

Suomen Terveyskeskuksiin 30,8 miljoonaa käyntiä

2008-10-07T23:35:00.003+03:00

Suomalaiset terveyskeskukset kirjaavat vuosittain 30,8 miljoonaa käyntiä. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan kunnissa ei tiedetä asiakaskunnan tarpeista riittävästi, jotta riskiryhmien ongelmia voitaisiin ennakoida.

Mäki-Lohiluoman mukaan terveydenhuollossa seulotaan esimerkiksi syöpäepäilyjä, mutta moni muu ongelma jää huomiotta.
Enenevässä osassa Suomea kuntia ikäpyramidi on päälaellaan. Työssäkäyviä on vähemmän kuin eläkeläisiä.
Koko maata ajatellen terveydenhuollon henkilöstö ei millään riitä tarjoamaan nykyisenkaltaisia palveluja.

Olen kirjoituksissani tarkastanut RKO-tutkimus- ja leikkaustarpeita tiettyjen ammattiryhmien tarpeista.

Kuntaliitossa arvioidaan, että palveluiden tuotantotavat muuttuvat rajusti. Itsepalvelut yleistyvät, mittaavathan potilaat jo verenpaineensa ja sokeriarvonsa. Suomessa on yksi työikäinen lääkäri 300 kansalaista kohti. Lääkärit valittavat, etteivät he hallitse työtaakkaansa. Potilaat moittivat vaihtuvuutta ja pitkiä jonotusaikoja erikoislääkärin pakeille.

Rannekanavaoireyhtymän mittaaminen kotioloissa ei olisi teknisesti mahdotonta, mutta tulosten tulkintaan tarvitaan edelleen neurofysiologia, joka tietää miten vasteaikoja tulkitaan. Mutta RKO:n mittaamiseen voidaan kouluttaa sairaanhoitajia, jolloin lääkäreiden työpanosta vapautuu muuhun.

Potilaat eivät saa palveluita niin nopeasti kuin haluaisivat. RKO-diagnostiikan jonotusajat ovat pitkiä, jopa puoli vuotta.

Erikoislääkäreiden vastaanottoaikoja joudutaan odottamaan pitkiä aikoja ja siksi ehdotamme uudenlaista toimintamallia, joka vähentää potilaiden tuskaa, kun tutkimuksiin ja käsileikkauksiin pääsee nykyistä nopeammin.

Rannetietokone valvoo verensokeria - Mediuutiset

2008-09-26T15:05:00.001+03:00

Kirjoitan vaihteeksi muistakin suomalaisista Wellness-innovaatioista. Tänään sattui silmääni Wristop Technologies Oy Mediuutinen. Ajattelin, että tämän tuotteen esittely sopii tässä yhteydessä, koska diabeteksellä ja rannekanavaoireyhtymällä on yhtymäkohtia.

Rannetietokone valvoo verensokeria - Mediuutiset: "Rannetietokone valvoo verensokeria. Pari vuotta sitten DI Matti Aalto-Setälä pohti tutun lastenlääkärin kanssa, miten diabetespotilaiden elämää voitaisiin helpottaa. Syntyi idea verensokeria reaaliaikaisesti tarkkailevasta rannetietokoneesta.

Wristop Technologies Oy

Perustettu vuonna 2004.
Missio: Parantaa diabeetikoiden elämää suunnittelemalla hoitotasapainoa parantavia rannetietokoneita.
Visio: Olla johtava diabetesrannetietokoneiden tuottaja maailmassa vuonna 2015.
Tuote: Diabeetikkojen verensokeria tarkkaileva rannetietokone.
Markkinoille: Tavoitteena parin vuoden kuluttua.
Henkilökunta: Neljä vakituista työntekijää, lisäksi ulkoistettuja palveluja, kuten laatupäällikkö. Hallitusammattilaiset vahvasti mukana, joukossa diabeteslääkäri.
Rahoitus: Veraventure, yksityiset pääomasijoittajat, Tekes.

Nyt laite on Aalto-Setälän työpöydällä. Se kerää verensokeriarvot langattomasti potilaan vyötäröllä sijaitsevasta jatkuvatoimisesta verensokerimittarista ja ohjaa tarvittaessa myös insuliinipumppua.

Isot kansainväliset sopimusneuvottelut ovat parhaillaan meneillään.

– Odotamme läpimurtoa. Neuvottelut ovat jo pitkällä ja aikatauluistakin on sovittu, kertoo Aalto-Setälä.

Aalto-Setälä lähti neljä vuotta sitten rannetietokoneita valmistavasta Suunnosta ja perusti Wristop Technologies Oy:n. Mukaan lähti kolme tuotesuunnittelijaa. Yritys suunnittelee ja valmistuttaa rannetietokoneita muille yrityksille, jotka myyvät ne omalla tuotemerkillään.

Yritys sai kaksi vuotta sitten pääomarahoitusta Veraventurelta ja yksityisiltä sijoittajilta. Äskettäin yritys valittiin Tekesin nuorille ja innovatiivisille yrityksille suunnattuun erityisohjelmaan.

Helge: Uusia innovaatioita luodaan. Seuraava askel on, miten mennään maailmalle. "Odotamme läpimurtoa" on hyvä alku, mutta tulin miettineeksi tämän päivän bioenergia-uutista, joka kertooa Wärtsilä Biopower ja Metso Heat and Power yhdentymisestä kahdensadan hengen vahvuiseksi tehotaloksi (Powerhouse). Olisiko mieltä miettiä kaupallista yhteistyötä maailman valloittamiseksi? Tie on pitkä ja kiemurainen. Erikoistuotteiden markkinat edellyttävät laajaa maantieteellistä peittoa. Mutta toisaalta pitkälle viety erikoistuminen vaikeuttaa myös yhtenäisten kanavien löytämistä. Kunhan mietiskelen...

Suomen Terveystalo Oyj osakekurssin kehitys

2008-09-19T09:14:00.004+03:00

Kirjoitan vaihteeksi terveyspalvelutuotannon taloudellisesta kehityksestä. Suomen Terveystalo Oy on suuri yksityinen, pörssissä noteerattu, toimija markkinoilla. Törmäsin tänään osakekursseja silmäillessäni tietoon ST:n pörssikurssin kehityksestä. Selitys löytyi Talouselämän artikkelista, jossa todetaan, että "terveydenhoidon pelastajat ovat liian pieniä".

"Suurin yksityinen lääkäriyhtiö Suomen Terveystalo haukkasi liian ison palan ja kompuroi nyt veloissa. Pelastusta yhtiö etsii 30 miljoonan euron merkintäoikeusannista. Ainakin puolet rahasta menisi pitkäaikaisten velkojen ylimääräisiin lyhennyksiin", Talouselämä jatkaa.

Mediviren ostaminen synnytti ongelman, johon nyt etsitään ratkaisua.

Listattu: 03.04.2007
Osakkeet: 68 044 663 kpl
Markkina-arvo: 80.973 Milj.EUR
Pörssi: Helsinki – OMXH
Toimialaluokka: Terveydenhuolto
Toimialaryhmä: Terveydenhuollon laitteet ja palvelut
Toimiala: Terveydenhuollon palveluntarjoajat ja palvelut
Toimialan alalaji: Terveydenhuoltopalvelut

Onko sata vai sataviisikymmentä toimipaikkaa Suomessa?

Suomen Terveystalo Oyj on terveyspalveluyritys. ”Yhtiö tarjoaa kokonaisvaltaisia terveys-, työterveys- ja sairaanhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkiselle sektorille yli 150 toimipaikassaan eri puolilla Suomea”, kerrotaan Kauppalehden sivuilla.

Toisaalta löytyy tällainen tieto [15.9.2008 pörssitiedote]: ”Terveystalo on monipuolisia terveys-, työterveys-, tutkimus- ja sairaanhoitopalveluja tarjoava Suomen johtava terveyspalveluyritys. Yhtiöllä on yli 100 toimipaikkaa eri puolilla maata. Vuonna 2001 perustettu Terveystalo on koko historiansa ajan kasvanut voimakkaasti.”

Kurssihistoria

Vuoden alusta: -38.66%
Yhden vuoden (1 v.) muutos: -50.00%

Mikä selittää kurssilaskun? Listautumisen jälkeen Suomen Terveystalo Oy ei ole menestynyt pörssissä. Rasittaako voimakas kasvu kannattavuutta ja kiinnostavuutta?

Terveystalossa työskentelee yli 2 300 työntekijää ja noin 2 100 itsenäistä ammatinharjoittajaa. Terveystalon liiketoiminta on jaettu kolmeen segmenttiin, jotka ovat:

Työterveyssegmentti,
Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti ja
Diagnostiikkasegmentti.

Työterveyssegmentti tarjoaa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi tutkimus-, toimenpide- ja sairaanhoitopalveluja. Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti kattaa yleis- ja erikoislääkäripalvelut sekä sairaalapalvelut.

Diagnostiikkasegmentin palveluja ovat laboratorio-, kuvantamis- ja mobiilikuvantamispalvelut sekä seulontapalvelut. Suomen Terveystalo Oyj:n osake on noteerattu OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Kuvaus on koostettu yhtiön vuosikertomuksen ja tulostiedotteiden perusteella. Lisäksi on täydentävää tietoa internetistä.

"Velkakurimus ei sinänsä ole uutta suomalaisessa lääkäribisneksessä. Talouskriisissä ovat aikanaan olleet niin Mehiläinen kuin Helsingin Lääkärikeskus. Molemmat pysyivät hengissä ja kannattavat erinomaisesti", muistuttaa Talouselämä-lehti 19.9.2008 artikkelissaan, jossa pohditaan Terveystaloa ja alan toimijoiden pienuutta.

Kunnallinen terveydenhuolto vastaa edelleen palvelutuotannon valtaosasta. Yksityisten toimijoiden markkinaosuus on edelleen varsin pieni.

Mediuutisten mukaan Terveystalon kasvu tyssää velkoihin. Toimitusjohtaja Martti Kiurun mukaan Terveystalon toiminnan jatkuvuus ei ole vaarantunut millään lailla.

Käsikirurgit ja Mediracer Kalastajatorpalla

2008-09-10T19:45:00.002+03:00

Terveisiä Helsingistä. Yli kaksisataa pohjoismaalaista ja kansainvälistä käsikirurgia ja –terapeuttia osallistui viime viikolla Kalastajatorpalla Scandinavian Hand Surgery Days tapahtumaan. Suomalaisia käsikirurgeja oli paikanpäällä viitisenkymmentä eli suurin osa alan ammattilaisista.

Toivon Pasilta osallistujalistan maapostissa, jotta voin tarkemmin kertoa, kuka tuli ja mistä.

Kuvassa tuotepäällikkö Pasi Karsikas valmistautuu asiakkaan rannekanavaoireen mittaukseen. Myyntijohtaja Seppo Nevalainen kyselee kuulumisia.

Jatkan SSSH-kertomustani uusilla kuvilla ja kertomuksilla. Sain tänään Veijo Lesoselta uusia digikuvia, jotka innoittavat kirjoittamaan seuraavista teemoista:

1. Mitä Mediracer Oy tekee Britanniassa
2. Mitä Mediracer Oy tekee Ruotsissa
3. Ajatuksia Amerikan valloituksesta
4. One Stop Clinic –konseptin tulevaisuudesta

Pohjoismaiset käsikirurgit Kalastajatorpalla

2008-09-04T13:37:00.003+03:00

Pitääkö RKO eli rannekanavaoireyhtymä tutkia Mediracerilla vai jääkaapin kokoisella ENMG-laitteistolla? Keskustelimme aiheesta Kalastajatorpalla 4.9.2008.

Pohjoismaiset käsikirurgiapäivät järjestettiin tällä kertaa Suomessa. Kalastajatorpalle oli tullut parisensataa alan ammattilaista. Lisäksi näyttelytilassa oli esillä kymmenien erikoisyritysten tuotteita.

Keskustelimme Mediracerin tulevista toimenpiteistä Euroopassa. Käsittelimme ”yhden pysähdyksen kliniikka” –mallia käsikirurgien kanssa.

Yhden pysähdyksen klinikalle löytyy asiantuntijapiireissä kannatusta. Käsikirurgien lisäksi tarvitaan myös johtavien terveyskeskuslääkäreiden tuki.

Paras malli toteutuu, kun rannekanavaoireyhtymän diagnostiikka viedään lähelle potilasta. Vain sellaiset tapaukset, jolloin lähettävällä lääkärillä ei ole Mediracer-testiä, tehdään se käsikirurgisella osastolla ennen leikkausta.

Läpimenoaikojen nopeuttaminen onnistuisi "One Stop Clinic" -mallilla, mutta aiheesta pitää meillä puhua paljon nykyistä enemmän. Terveystaloustieteestä löytyy tämän muutoksen läpivientiin vetoapua.

Britanniassa leikkauksen voi suoritta erikoiskoulutettu sairaanhoitaja lääkärin valvonnassa. Miten paljon lobbaamista tämän mallin hyväksyminen maassamme edelyttäisi?

Yhden pysähdyksen RKO-klinikoita maailmalle

2008-09-03T20:35:00.004+03:00

En pääse irti ajatuksesta. Tapasimme Seppo Nevalaisen kanssa Helsingissä ennen kesää ja keskustelimme Leicesterin One Stop Clinic -ratkaisusta ja sen eduista työterveydenhoidon ja asiakaspalvelun kannalta.

Mediracer ja Blue Sky Orthopaedics ovat yhdessä kehittäneet rannekanavaoireyhtymän diagnostiikka- ja leikkauskonseptin, jonka innovatiivisuus välähti päähäni, kun ajattelin hammaslääkärillä käyntiä.

Hammaslääkärissä käynti ei edellytä yleislääkärillä käyntiä, jonka jälkeen röntgeniin, jossa arviodaan reiät ja vinksottavat hampaat, vaan kaikki tapahtuu vastaanotolla yhden visiitin aikana.

Mediracer on käytännössä luonut samanlaisen toimintamallin rannekanavaoireyhtymän hoitoon yhdessä asiakkaittensa kanssa. Varmemmaksi vakuudeksi voimme vielä kaivaa galleriasta prinsessa Annen läsnäoloa esittävän kuvan.

Päädyinkin uuteen ratkaisuun. Laitan tähän uudelleen arvioitavaksi alla olevan blogi-kirjoituksen, joka osoittaa, että oivallus oli valmis...

8. kesäkuuta 2008

Onko käsikirurgia pullonkaula?

Keskustelin eilen chatissa tukholmalaisen linja-autonkuljettajan kanssa, jolla oli lähete käsikirurgille. Ongelmana oli rannekanavaleikkauksen odotusajan pituus. Hän kysyi, löytyisikö vaihtoehtoja jonojen ohittamiseksi?

Mediracer Oy on Britanniassa yhdessä Blue Sky Orthopaedicsin kanssa kehittänyt ns. One Stop Clinic -toimintamallia, jossa diagnoosi ja leikkaus suoritetaan samassa pisteessä. Britit ovat satsanneet kunnolla hoitoketjuun jonojen lyhentämiseksi.

Olen kirjoittanut Mediracerista keinona lyhentää RKO:n tutkimusjonoja, kun laitteita on maantieteellisesti lähempänä potilaita ja tutkimuskustannukset alenevat. Mutta, miten nopeasti leikattavat potilaat pääsevät meillä käsikirurgin vastaanotolle?

Mitä mieltä olette tämän pullonkaulan vaikutuksesta sairaslomalla olemisen pituuteen. Jos ENMG-tutkimukseen pääseminen voi kestää useita kuukausia ja tämän päälle tulee leikkausjonossa oleminen niin, miten pitkäksi tämä tutkimus-leikkaus-kuntoutusvaihe lopulta muodostuu?

Riittääkö kuusi kuukautta? Olisiko brittien kehittämästä maalista hyötyä myös meillä?

"The British-Finnish CTS-collaboration has produced excellent results. As you know, princess Anne from the Royal family visited the 'CTS One-Stop Clinic' run by Blue Sky Orthopaedic. Their service has received high-profile attention for an innovative approach including nerve conduct testing and surgery at the same clinic. But we as an organization have tons of work to do to get this message to general practitioners, hospital and health care administrators and occupational health service providers," Seppo Nevalainen explains.

Princess Anne and Handsurgery in Leicester

Princess Anne visiting the Leicester Hospital and following hand surgery performed by Malcolm Clarke.

Biennial Meeting of the Scandinavian Hand Society in Helsinki, Finland

2008-08-27T14:57:00.001+03:00

Welcome - Congreszon: "Welcome. The organizing committee has a pleasure to invite you to the Biennial Meeting of the Scandinavian Hand Society in Helsinki, Finland. The meeting is organized by the Finnish Society for Surgery of the Hand and the Finnish Society of Hand Therapists.

The congress venue is located at a comfortable seaside congress hotel just five kilometres from the city centre. The guest speakers represent the most innovative hand surgeons, scientists and hand therapists of recent years in Europe.

The main topics are selected from the themes that have shown the most advancement and innovations or controversy. Instructional courses will be prepared with special reference to our resident members.

A special afternoon for the workshops will be arranged on Wednesday afternoon before the get together party. We are sure that you will bring home lots of new ideas and warm memories from Helsinki."

I'll write more about this event. Mediracer is participating. Detailed information about Mediracer Ltd's role and participation is available through:

Seppo Nevalainen
Sales Director
Mediracer Ltd.
Teknologiabulevardi 3-5
01530 Vantaa
Mobile: +358 40 5018875
http://www.mediracer.com

Organizing committee

Jarkko Vasenius, chairman (jarkko.vasenius@kolumbus.fi)
Jouni Havulinna
Taneli Haapaniemi
Yrjänä Nietosvaara
Heidi Miettinen
Pasi Paavilainen
Tove Palmgren
Irmeli Parjo
Jorma Ryhänen
Hanna Uusitalo
Eero Waris
Anna Viinikainen

Scientific committee

Jouni Havulinna
Yrjänä Nietosvaara
Timo Raatikainen
Jarkko Vasenius
Martti Vastamäki
Simo Vilkki

Scientific committee (Therapists)

Kirsi Karjalainen
Riitta Keponen
Marisa Nikkonen
Pirjo Peurala
Tarja Rantala
Sanna Rautakorpi

Main Topics

Distal radius fractures

CMC I problems
CRPS
Microsurgery
Rheumatoid arthritis
Spastic hand
Surgery of the growing hand
Wrist instability

Guest speakers

Tim Davis, MD, UK
Jan Fridén, MD, Sweden
Marc Garcia-Elias, MD, Spain,
Maarit Gockel, MD, Finland
Lise-Lotte Hermansson, OT Sweden
Karin Holzer, OT, Austria
Rolf Habenicht, MD, Germany
Heli Lagus, MD, Finland
Marisa Nikkonen, OT, Finland
Tage Orenius, Psychologist, Finland
Margareta Persson, OT, Sweden
Francisco de Pinal, MD, Spain
John Stanley, MD, UK
Oili Tomminen, OT, Finland
Griet van Veldhoven, OT, OE, Norge
Simo Vilkki, MD, Finland

Scandinavian käsikirurgikongressi 3-5.9, Kalastajatorppa

2008-08-27T14:20:00.003+03:00

Näytä suurempi kartta

Sopisiko sinulle tavata meitä ja käväistä standillä haastattelemassa etc.

Kirjoitan aiheesta tarkemmin seuraavassa postissa.

Alla olevan linkin kautta lisätietoja kongressista:

http://www.congreszon.fi/sssh08

Terveisin Seppo

Seppo Nevalainen
Sales Director
Mediracer Ltd.
Teknologiabulevardi 3-5
01530 Vantaa
Mobile: +358 40 5018875
http://www.mediracer.com